Mätning av bergsyta med totalstation, terrester laserskanning och UAS-baserade system : en jämförelse av volymberäkningsresultat, tidsåtgång och kostnader
Ahlskog, Elliot (2024)
Ahlskog, Elliot
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060521395
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060521395
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tutki eroja tilavuudessa, ajankäytössä ja kustannuksissa takymetrillä tehtävän perinteisen menetelmän, maalaserkeilauksen, ilmasta tehtävän laserkeilauksen sekä ilmasta tehtävän fotogrammetrian välillä. Analyysi tehtiin tilavuuslaskelmana kallioalueelle.
Analyysi suoritettiin Stormossenin alueella, jota oli aiemmin käytetty soranottoalueena. Alueelle rakennettiin kiintopisteitä, joita käytettiin maalaserkeilauksen tukipisteiden ja drone-lennätysten tukipisteiden mittaamiseen. Projektissa käytettiin kahta eri dronea. Molempien lennokkien kuvista luotiin kaksi eri pistepilveä eri prosessointiparametreillä. Tutkimuksessa käytettiin yhteensä seitsemää eri maastomallia kalliopinnasta.
Tulokset esittävät erot tilavuudessa, ajankäytössä ja kustannuksissa kaikille menetelmille. Maalaserkeilausta käytettiin tutkimuksessa vertailukohtana. Ilmasta tehtävillä menetelmillä saadaan lähes samanlainen tilavuus kuin maanlaserkeilauksella. Takymetrimittauksella saatiin suurin tilavuusero, verrattaessa muihin menetelmiin. Ero ajankäytössä riippuu mitattujen pisteiden määrästä, mikä näkyy selvästi suuremmissa pistepilvissä. Maalaserkeilaus on selvästi kallein menetelmä, muiden menetelmien ollessa hinnaltaan lähes samalla tasolla.
Analyysi suoritettiin Stormossenin alueella, jota oli aiemmin käytetty soranottoalueena. Alueelle rakennettiin kiintopisteitä, joita käytettiin maalaserkeilauksen tukipisteiden ja drone-lennätysten tukipisteiden mittaamiseen. Projektissa käytettiin kahta eri dronea. Molempien lennokkien kuvista luotiin kaksi eri pistepilveä eri prosessointiparametreillä. Tutkimuksessa käytettiin yhteensä seitsemää eri maastomallia kalliopinnasta.
Tulokset esittävät erot tilavuudessa, ajankäytössä ja kustannuksissa kaikille menetelmille. Maalaserkeilausta käytettiin tutkimuksessa vertailukohtana. Ilmasta tehtävillä menetelmillä saadaan lähes samanlainen tilavuus kuin maanlaserkeilauksella. Takymetrimittauksella saatiin suurin tilavuusero, verrattaessa muihin menetelmiin. Ero ajankäytössä riippuu mitattujen pisteiden määrästä, mikä näkyy selvästi suuremmissa pistepilvissä. Maalaserkeilaus on selvästi kallein menetelmä, muiden menetelmien ollessa hinnaltaan lähes samalla tasolla.