När glädje blir till sorg : En kvalitativ studie om mammors upplevelse av vården och bemötande från vårdpersonal vid intrauterin fosterdöd

Abstract

I den här studien är syftet att lyfta fram mammors upplevelse av vården och bemötandet från vårdpersonal vid intrauterin fosterdöd, ett foster som dör i livmodern vid minst 22 fullgångna graviditetsveckor eller uppnådd vikt hos fostret på 500 gram. De frågor som ställdes för att uppnå syftet är: Hur beskriver mammor sin upplevelse av vården vid intrauterin fosterdöd? Hur beskriver mammor bemötandet från vårdpersonal vid intrauterin fosterdöd?

Som teoretisk utgångspunkt används Katie Erikssons omvårdnadsteori om lidande. Mitt arbete är en kvalitativ studie med induktiv ansats. Datainsamlingen är gjord med semistrukturerade intervjuer både ansikte mot ansikte och online med Microsoft teams möte. Totalt intervjuades 5 mammor och intervjuerna gjordes på svenska. Datamaterialet analyserades med kvalitativ innehållsanalys. Resultatet jämfördes mot de teoretiska utgångspunkterna och tidigare forskning.

I resultatet kom det fram sex huvudkategorier: våga vara nära, kontinuitet, var inte rädd, bekräftande av föräldrarollen, behandla barnet som om det hade levt och bristande bemötande. Av dessa sex huvudkategorier kom det också fram två underkategorier. I resultatet såg man att mammorna hade uppskattat att vårdpersonalen vågat vara nära och att det var en kontinuitet av vårdarna, de uppmanade vårdarna att inte vara rädd för att ta hand om mamman. De betonade vikten av att bli bekräftade som föräldrar och hur uppskattat det varit att deras barn hade blivit behandlat som om det hade levt. Men det framkom även viss bristande i bemötandet.

Tässä tutkimuksessa tarkoituksena on tuoda esiin äitien kokemuksia hoidosta ja hoitohenkilökunnan kohtaamisesta kohdunsisäisen sikiökuoleman yhteydessä. Kohdunsisäinen sikiökuolema tarkoittaa tilannetta, jossa sikiö kuolee kohdussa vähintään 22 raskausviikon kohdalla tai saavuttaa vähintään 500 gramman painon. Tarkoituksen saavuttamiseksi esitettiin seuraavat kysymykset: Miten äidit kuvaavat kokemustaan hoidosta kohdunsisäisen sikiökuoleman yhteydessä? Miten äidit kuvaavat hoitohenkilökunnan kohtaamista kohdunsisäisen sikiökuoleman yhteydessä?

Teoreettisena lähtökohtana käytetään Katie Erikssonin kärsimyksen hoitamisen teoriaa. Tutkimuksella on laadullinen induktiivinen lähestymistapa. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla sekä kasvokkain että verkossa Microsoft Teams -kokouksen avulla. Yhteensä 5 äitiä haastateltiin ja haastattelut tehtiin ruotsiksi. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä. Tuloksia verrattiin teoreettisiin lähtökohtiin ja aiempiin tutkimuksiin.

Tuloksena oli kuusi pääkategoriaa: uskalla olla läsnä, jatkuvuus, älä pelkää, vanhemmuuden vahvistaminen ja kohtele lasta kuin se olisi elossa sekä puutteellinen kohtaaminen. Näistä kuudesta pääkategoriasta nousi myös esiin kaksi alakategoriaa. Tuloksista kävi ilmi, että äidit arvostivat hoitohenkilökunnan rohkeutta olla läsnä ja jatkuvuutta hoitajien keskuudessa, he kehottivat hoitajia olemaan pelkäämättä äidin kohtaamista. He korostivat vanhemmuuden vahvistamisen merkitystä ja kuinka arvostettua oli, että heidän lastaan oli kohdeltu kuin se olisi elossa. Mutta tuloksissa tuli myös esiin joitakin puutteita kohtaamisessa.

In this study the purpose was to highlight mother’s experiences of care and the encounter from caregivers in case of intrauterine fetal death, a fetus that dies in the womb at least 22 completed weeks of pregnancy or when the fetus reaches a weight of 500 grams. The questions that were asked to achieve the purpose were: How do mothers describe their experience of care in case of intrauterine fetal death? How do mothers describe the encounter from caregivers in case of intrauterine fetal death?

The theoretical framework used is Katie Eriksson’s theory of suffering. It is a qualitative study with an inductive approach. Data collection was conducted through semi-structured interviews both face-to-face and online via Microsoft Teams meetings. In total, five mothers were interviewed, and the interviews were conducted in Swedish. The data material was analyzed using qualitative content analysis. The results were compared against the theoretical framework and previous research.

In the results, six main categories emerged: Daring to be close, continuity, do not be afraid, confirmation of the parental role, treating the child as if it had lived and shortcomings in treatment. From the six main categories, two subcategories also emerged. In the results, it was observed that the mothers had appreciated when the caregivers had dared to be close and that it was a continuity of the caregivers, they encouraged the caregivers to not be afraid of taking care of the mother. They emphasized the importance of being confirmed as parents and how appreciated it had been when their child had been treated as if it had lived. However, some shortcomings in the encounter also emerged.