Omaishoitajan vapaa kuormitusta helpottavana tekijänä

Abstract

Suomessa oli vuonna 2022 noin 50200 virallisen omaishoitosopimuksen tehnyttä omaishoitajaa. Useimmiten ikääntyneen omaishoitaja toimii oma puoliso. Ilman omaisten tarjoamaa hoivaa moni hoidettavista olisi säännöllisen kotihoidon, tai ympärivuorokautisten asumispalveluiden asiakas. Omaishoitajuus on kuormittavaa, ja riski omaishoitajan uupumiselle on suuri. Omaishoidon tukeen kuuluvalla omaishoidon vapaalla voi kuitenkin helpottaa kuormitusta.

Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata yli 65-vuotiaiden omaishoitajien kokemuksia asiakasosallisuudesta omaishoidon palveluiden suunnittelussa, sekä omaishoitajan vapaan merkityksestä kuormituksen vähentäjänä. Koska lähtökohtana on omaishoitajien kokemuksien kuvaaminen, opinnäytetyön metodologinen lähtökohta on kvalitatiivinen. Opinnäytetyöhön on haastateltu pirkanmaalaisia miesomaishoitajia. Haastateltavat on rekrytoitu pirkanmaalaisen omaishoitoyhdistyksen avoimen ryhmätoiminnan kautta. Haastattelujen perusteella syntynyt aineisto on analysoitu sisällönanalyysin menetelmää käyttäen.

Opinnäytetyön tulosten perusteella omaishoitajien asiakasosallisuus toteutui eniten tieto-osallisuutena palvelutarpeen arvioinnissa. Haastateltavat kokivat tulleensa kuulluksi päätöksenteossa. Vuodenvaihteeseen 2023 ajoittunut sote-uudistus kuitenkin vaikeutti asiointia ja lisäsi byrokratiaa. Ympärivuorokautinen valmiudessa olo lisäsi kuormitusta. Omaishoidon vapaiden kautta kuitenkin mahdollistui lyhyitä ja pidempiä vapaajaksoja, jotka helpottivat kuormitusta. Myös muun sosiaalisen verkoston tuki ja halu hoitaa läheistään kokonaisvaltaisesti oli tärkeää. Hyvinvointialueen järjestämältä sijaishoitopaikalta toivottiin luotettavuutta, esteettömyyttä ja tutun hoitopaikan järjestymistä. Lyhyempiin tarpeisiin haastateltavat käyttivät palveluseteliä. Palveluntuottajan valinnassa tutun palvelusetelituottajan merkitys oli tärkeä. Tuttuun palveluntuottajaan syntyy luottamussuhde, ja se lisäsi turvallisuuden tunnetta sekä omaishoitajalle, että hoidettavalle.

Miesten omaishoitajuus on vähän tutkittu aihe. Jatkotutkimuksissa voisi selvittää miesomaishoitajien palveluntarpeita tarkemmin. Myös palvelumuotoilun keinoin toteutettava yksityisen palvelusetelituottajan toiminnan kehittämistyö toisi lyhytaikaiseen sijaishoitoon asiakaslähtöisen näkökulman.

In 2022, there were 50,200 official caregivers in Finland. In most cases, the elderly person's spouse acts as a caregiver. Family care can be stressful, and the risk of burnout is high. However, the risk can be reduced by taking days off.

The material was collected by interviewing male caregivers in the Pirkanmaa region. The material was analysed using content analysis. The interviewees felt that their case was heard in decision-making. At the beginning of 2023, when the organization changed, the bureaucracy increased, and it was difficult to reach the authorities. Being constantly on alert increased the caregiver's stress. Taking days off was helpful. After-hours care was organized either in a nursing home or with welfare district service vouchers, in which case the service was purchased from a private service provider. Using the same service provider increased trust in the service provider.

In the future, it would be interesting to study men's family care. The service quality of private service providers could also be improved by means of service design to increase the customer orientation of the service.