| dc.description.abstract | Sosiaali- ja terveysalan sektorille asettuvien työntekijöiden työkykyä kuormittavat ja lisäävät tekijät ovat keskeisessä asemassa, huomioiden työn luonteeseen kuuluvan muutosalttiuden ja lainsäädännön määrittämät työnlaadun vaatimukset. Työntekijän työkyky rakentuu omista voimavaroista, ammatillisesta osaamisesta sekä työn vaatimuksista. Työkyvyn tuen keinoilla voidaan ennaltaehkäistä työkyvyn haasteita sekä ylläpitää ja edistää olemassa olevaa työkykyä.
Toimeksiantajana toimi Mikkelin Kotikaari ry, joka tarjoaa ikäihmisille asumis- ja hoivapalveluita. Tavoitteena oli kartoittaa Mikkelin Kotikaari ry:n henkilöstön koetun työkyvyn nykytilaa, työkyvyn tulevaisuuden näkymää sekä työkyvyn tuen keinoja, joilla työssä jaksamista ja jatkamista voidaan tukea. Tutkimuskysymyksinä olivat millainen on henkilöstön koetun työkyvyn nykytila, miten henkilöstö kokee työkyvyn muuttuvan seuraavan 2-5 vuoden kuluessa sekä millaisia työkyvyn tuen muotoja tarvitaan.
Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena, johon aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselylomake sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä, muodostaen neljä osakokonaisuutta. Nämä olivat taustatiedot, koetun työkyvyn nykytila, työkyvyn tulevaisuus sekä työkyvyn tuki. Kyselyyn vastanneita oli 23 työntekijää. Aineiston analyysissä käytettiin sekä määrällistä että laadullista menetelmää. Määrälliset kysymykset tilastoitiin ja analysoitiin graafiseen muotoon. Avoimet eli laadulliset kysymykset analysoitiin teemoittelun avulla.
Tuloksien mukaan Mikkelin Kotikaari ry:n henkilöstön koetun työkyvyn nykytila on hyvällä tasolla ja osittain tarvittavia työkyvyn tuen keinoja on otettu käyttöön. Työkykyä heikentäviä tekijöitä havaitaan etenkin fyysisen toimintakyvyn osa-alueella, mutta työ on myös psyykkisesti vaativaa. Ammatillinen osaaminen koetaan hyväksi, mutta täydentävää koulutusta kaivataan lisää. Työtä kykenee toteuttamaan eettisesti kestävällä tavalla, mutta palautteenantokulttuuri on kaipaa kehittämistä. Työkyvyn tulevaisuutta arvioitaessa kahden vuoden kuluessa muutoksia ei nähdä tapahtuvan merkittävästi, mutta viiden vuoden kuluessa arvioidaan heikentymistä tapahtuneen. Työkyvyn tuen keinoista merkittävämmiksi koettiin työvuorosuunnittelu, työn muokkaus, ergonomiset ratkaisut sekä vapaa-ajan harrastusten tukeminen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta Mikkelin Kotikaari ry:n henkilöstön työkyvyn taso hyväksi. Tulevaisuutta ajatellen henkilöstö kokee heikentymistä työkyvyssä tapahtuvan, joten suunnitelmallinen työkyvyn tukeminen on olennaista työssä jatkamisen tukemiseksi. | - |
