Erityisherkkä mediasisällön kuluttajana

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin erityisherkkyyttä mediasisältöjen kulutuksen näkökulmasta. Erityisherkkyys-termin määritelleen Elaine Aronin mukaan eritysherkkyys on synnynnäistä taipumusta aistitiedon syvälliseen käsittelyyn. Opinnäytetyön tutkimus pureutui erityisherkkien henkilöiden mediankulutuskokemuksiin ja niiden kautta muodostuneisiin itsesäätelykeinoihin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kokevatko erityisherkät henkilöt joitain mediasisältöjä syvällisemmin kuin ei erityisherkät henkilöt. Opinnäytetyössä selvitettiin myös millaiset sisällöt aiheuttavat erityisherkälle negatiivisia tuntemuksia ja millaiset positiivisia. Työn tarkoituksena oli koota sisällöntuottajille informaatiota, miten tehdä inklusiivisempaa sisältöä herkille kuluttajille.

Kyseessä on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus ja päätutkimusmenetelmänä käytettiin haastattelua. Tutkimukseen haastateltiin erityisherkkyyden asiantuntijaa ja tietokirjailijaa Hannu Sirkkilää sekä neljää kokemusasiantuntijaa. Kokemusasiantuntijat olivat Elaine Aronin kehittämän erityisherkkyystestin mukaan erityisherkkiä. Haastateltavat pidettiin tutkimuksessa anonyymeinä ja heihin viitattiin tekstissä annetuilla nimimerkeillä.

Tutkimuksen tuloksena ilmeni, että erityisherkät henkilöt kokevat joitain mediasisältöjä syvällisesti sekä henkisellä että fyysisellä tasolla. Mediasisällöt saattoivat aiheuttaa esimerkiksi eskapismia, inspiroitumista, pahaa oloa ja unettomuutta. Tutkimuksen otannan perusteella ei voitu määritellä tiettyjä piirteitä sisällössä, joka olisi osoittautunut erityisherkälle epäsopivaksi. Päinvastoin kävi ilmi, että jokaiselle erityisherkälle syviä kokemuksia aiheuttavat sisällöt ovat täysin erilaisia.

Tutkimuksen johtopäätöksenä erityisherkkien on oltava oman sietokykynsä asiantuntijoita ja kehittää tapoja suojella itseään epäsopivilta sisällöiltä. Sisällöntekijä voi halutessaan panostaa inklusiivisuuteen, mutta on mahdotonta tehdä sisältöä, joka sopisi jokaiselle kuluttajalle. Sisällöntuottajan olisi hyvä olla tietoinen siitä, millaisia vaikutuksia hänen teoksellaan voi olla isoihin ihmisryhmiin.

The thesis examined how highly sensitive people consume and experience media content. According to Elaine Aron’s definition the highly sensitive people have an innate trait to process sensual information more deeply. The goal was to understand if HSP experiences some media content in a deeper level and what those experiences look like.

Main material used in the study were interviews. The data came from interviews of four experts by experience as well as HSP expert and non-fiction writer Hannu Sirkkilä. The interviewed highly sensitive people were given pseudonyms used for anonymisation.

The study showed that in fact highly sensitive people do experience some media content very deeply. Depending on the content the reactions were physical, emotional or mental. There weren’t spesific traits to what makes the content unfit or recovering for HSP. Every interviewee had different characteristics to content that resulted in theese deeper experiences.

As a result of the study information about sensitive content consumer was gained. If the content creator wants to they can consider sensitive audiences while creating new work but it’s impossible to make content suitable for everyone. That’s why HSP must become an expert on what content is suitable for themselves and also learn to shield themselves if needed.