”Voi puhua ilman naamareita, koska muutkin enemmän tai vähemmän samalla viivalla” : kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja skitsoaffektiivisen häiriön kanssa elävien kokemuksia vertaistuesta ja sen merkityksestä heidän toimijuuteensa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kolmannen sektorin mahdollistaman vertaistuen merkitystä kaksisuuntaisen mielialahäiriön tai skitsoaffektiivisen häiriön tukimuotona. Opinnäytetyössä keskityttiin etenkin vertaistuen merkitykseen toimijuuden kokemuksen tukemisessa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa vertaistuen merkityksellisyydestä vertaistukiryhmään osallistuvien omasta näkökulmasta. Työelämäkumppanina toimi Kaksisuuntaiset ry, joka järjestää vertaistukiryhmiä kaksisuuntaisen mielialahäiriön tai skitsoaffektiivisen häiriön kanssa eläville eri paikkakunnilla kasvotusten sekä verkossa.

Teoreettinen viitekehys sisältää toimijuuden teorian sekä vertaistukeen perehtymisen. Lisäksi teoriaosuudessa on avattu kaksisuuntaisen mielialahäiriön sekä skitsoaffektiivisen häiriön määritelmiä, sekä näiden yhteyttä toimijuuden kokemukseen. Aineisto on kerätty vertaistukiryhmiin osallistuvilta e-lomakekyselyn muodossa. Analysointi on toteutettu laadullisin menetelmin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.

Opinnäytetyön tuotoksena syntyi kyselytutkimus sekä sen tarjoamat tulokset. Saaduista tuloksista voidaan päätellä kolmannen sektorin mahdollistamalla vertaistuella olevan olennainen merkitys vertaistukiryhmiin osallistuneiden toimijuuden kokemuksen vahvistumiseen. Vertaistukipalveluiden koettiin myös paikkaavan julkisen sektorin puutteita.

Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta kolmannen sektorin mahdollistamalla vertaistuella olevan suuri merkitys muun muassa tiedon saantiin ja antamiseen, arjen toimijuuden vahvistumiseen sekä vastavuoroisen vuorovaikutuksen kokemukseen. Myös järjestöjen rooli palvelujärjestelmässä on selkeästi merkittävä, jonka takia toiminnan tutkiminen ja tukeminen on tärkeää. Opinnäytetyöstä saatua tietoa voidaan käyttää vertaistukiryhmien sekä yleisesti kolmannen sektorin toiminnan kehittämiseen.

The purpose of this thesis was to understand the meaning of peer support the third sector provides as a form of support for people living with bipolar or schizoaffective disorder. The thesis especially focuses on the meaning of peer support in the context of experiencing agency. The goal was to provide information about the meaning of peer support from the point of view of the people attending the peer support groups. The working life partner for the thesis is Kaksisuuntaiset association which provides peer support groups for people living with bipolar or schizoaffective disorder in different locations around Finland and online.

The theoretical framework of the thesis includes the concept of agency and peer support. In addition to these, the theoretical section also includes the definitions of both bipolar and schizoaffective disorder and their connection to the experience of agency. The material for this thesis was acquired by utilizing qualitative research methods by using an e-form questionnaire. The material provided by the questionnaire was analysed by using material-based content analysis.

The outcome of the thesis was a questionnaire and the results acquired from it. From the results, it can be deduced that peer support provided by the third sector has an essential reinforcing meaning on the experience of agency for the respondents. Peer support services were also perceived as complementing public sector services.

As a conclusion of the thesis, peer support that the third sector provides has a significant meaning for example in informing people, in the reinforcement of their sense of agency and in experiencing reciprocal interactions. Also, the role of non-governmental organizations on the welfare field is clearly meaningful, which is why researching and supporting their operations is important. The information provided by this thesis can be used to develop peer support groups and other third sector operations.