Etäjohtamisen viestinnän parhaat käytänteet ja haasteet : integratiivinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda tilannekuvaa keräämällä ja tiivistämällä yhteen uusin tutkittu tieto etäjohtamisen viestinnän toteutumisesta ja esihenkilöiden osaamistarpeista. Tavoitteena oli tuottaa esihenkilöille tietoa hyvistä sisäisen viestinnän käytännöistä etä- ja hybridityössä ja lisätä tietoa ja ymmärrystä etäjohtamisen viestinnästä. Aihetta tutkittiin kolmen tutkimuskysymyksen avulla, jotka olivat: 1) Minkälaista on onnistunut etäjohtamisen viestintä?, 2) Minkälaisia haasteita etäjohtamisen viestinnässä on havaittu? ja 3) Millaista etäjohtamisen viestinnän osaamista esihenkilöt tarvitsevat?

Opinnäytetyö toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineiston haut suoritettiin niin hoito- ja hallintotieteen kuin informaatiotutkimuksen tietokantoihin. Näiden lisäksi tietoa haettiin monitieteellisestä tietokannasta. Aineiston haku tehtiin yhteensä yhdeksään tietokantaan, jotka olivat PubMed, Finna, Medic, Journal.fi, CINAHL, Academic Search Ultimate (EBSCO), Emerald, Scopus ja Arto. Kirjallisuuskatsauksen lopulliseen analyysiin valittiin yhteensä 17 aineistoa. Aineisto analysoitiin sisällön analyysin avulla.

Tutkimustulosten perusteella viestinnän onnistuminen on kriittistä etäjohtamisen kannalta. Etäjohtaja tarvitsee tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvää osaamista, taitoa hyödyntää erilaisia viestintämenetelmiä työssään sekä ymmärrystä etätyön asettamista haasteista. Onnistunut etäjohtamisen viestintä edellyttää viestinnän säännöllisyyttä ja tehokasta tiedon jakamista tarkoituksenmukaisissa viestintäkanavissa. Etäjohtajien tulisi pyrkiä luomaan luottamuksellisia suhteita työyhteisön jäseniin ja kohdata työntekijöitä myös kasvokkain säännöllisesti etäkontekstista huolimatta. Onnistunutta etäviestintää tukevat myös yhdessä luodut viestinnän pelisäännöt sekä organisaation tarjoamat ohjeistukset etäviestintään liittyen. Tulosten mukaan etäjohtajien tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen on vaihtelevaa, minkä vuoksi etäjohtamiseen liittyviä taitoja suositellaan sisällytettäväksi johtamiskoulutukseen sekä organisaatioissa tarjottavaan koulutukseen.

Opinnäytetyön tulosten pohjalta esihenkilötyössä toimivat voivat hyödyntää työn tuloksia etäjohtamisen tukena, sekä kehittää tulosten avulla etä- ja hybridityöyhteisön viestinnän toimintatapoja. Opinnäytetyöstä saatuja tuloksia voi hyödyntää myös johtamiskoulutuksessa.

The purpose of the thesis was to create a synthesis by collecting and summarising the latest research on the implementation of remote management communication and the competence needs of managers. The aim was to provide managers and supervisors information with good practices in remote and hybrid communication and to increase their knowledge and understanding of remote management communication.

The thesis was carried out as an integrative literature review. A total of nine databases were searched: PubMed, Finna, Medic, Journal.fi, CINAHL, Academic Search Ultimate (EBSCO), Emerald, Scopus and Arto. A total of 17 datasets were selected for the final analysis of the literature review. The data were analyzed using content analysis.

The results of the study show that successful communication is critical for remote management. Remote managers need ICT skills and the ability to use different communication methods in their work. Successful remote management communication requires regularity of communication and effective dissemination of information. Remote managers should strive to build trusting relationships with members of the work community and meet employees face-to-face on a regular basis, regardless of the remote context. The results show that the ICT skills of remote managers are variable and therefore it is recommended that remote management skills are included in management training and in organisational training.

Based on the results of the thesis, those working in manager or supervisor role can use the results of the work to support remote management, and to develop remote and hybrid workplace communication practices. The results of the thesis can also be used in management training.