Ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen SAP-prosessin päivittäminen Pohteen Oulun alueelle
Kangas, Mari (2024)
Kangas, Mari
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060521428
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060521428
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli päivittää Pohteen Oulun alueen ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen SAP-prosessi ja luoda päivityksen pohjalta myös prosessikuvaus. Prosessin päivityksen tavoitteena oli yhtenäistää alueen moniammatillisten toimijoiden yhtenäiset käytänteet prosessin eri vaiheissa sekä lisätä SAP-prosessin tietoisuutta. Tavoitteena oli myös mahdollistaa asiakkaille asuinkunnasta riippumattomat samanlaatuisen palvelut.
Opinnäytetyö toteutettiin konstruktiivisen tutkimuksena. Aineiston keruu toteutettiin kyselylomakkeella, joka koostui avoimista kysymyksistä. Kohderyhmän muodostivat SAP-prosessiin osallistuneet sairaanhoitajat, lääkärit ja palveluohjaajat, joilla oli vähintään vuoden työkokemus SAP-prosessiin osallistumisesta. Kysely lähetettiin Webropol®-ohjelmalla 42 henkilölle, joista kyselyyn vastasi 7.
Tulosten mukaan SAP-prosessissa oli vahvuuksia sekä haasteita. Prosessin vahvuuksina pidettiin etukäteen tehtyjä selvittelyjä asiakkaan tilanteesta ennen SAP-prosessia. Asiakaslähtöisyyden oli koettu toteutuvan prosessin aikana ja omaiset oli huomioitu hyvin. Haasteena oli koettu epäselvyydet prosessissa ja se, ettei lääkäri välttämättä tunne asiakasta. Prosessin kehittämisessä pidettiin tärkeänä lääkäreiden ja kotihoidon henkilöstön työajan lisäämistä asiakastyöhön. Myös kotihoidon työtekijöiden ja lääkärin yhteistyötä tulisi tiivistää ennen SAP-palaveria. Esille tuli myös tarve selkeistä toimintaohjeista.
Saatuja tuloksia ja aikaisempaa aiheeseen liittyvää teoriaa hyödynnettiin SAP-prosessin päivittämisessä. Kehitysehdotuksista nousi tarve tehtäväkuvien selkeyttämisestä sekä kotihoidon työntekijöiden ja lääkärin yhteistyön tiivistämisestä. Ohjausryhmä esitti tehtävälistan laatimista lääkärille ja kotihoidolle yhteisesti. Tehtävälista selkeyttää työntekijöiden rooleja SAP-prosessissa.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan organisaatiossa hyödyntää prosessien kehittämisessä sekä toimintatapojen muutoksissa. Tehtävälistaa pystytään hyödyntämään myös muualla Pohteen alueilla sekä muissa hyvinvointialueilla.
Opinnäytetyö toteutettiin konstruktiivisen tutkimuksena. Aineiston keruu toteutettiin kyselylomakkeella, joka koostui avoimista kysymyksistä. Kohderyhmän muodostivat SAP-prosessiin osallistuneet sairaanhoitajat, lääkärit ja palveluohjaajat, joilla oli vähintään vuoden työkokemus SAP-prosessiin osallistumisesta. Kysely lähetettiin Webropol®-ohjelmalla 42 henkilölle, joista kyselyyn vastasi 7.
Tulosten mukaan SAP-prosessissa oli vahvuuksia sekä haasteita. Prosessin vahvuuksina pidettiin etukäteen tehtyjä selvittelyjä asiakkaan tilanteesta ennen SAP-prosessia. Asiakaslähtöisyyden oli koettu toteutuvan prosessin aikana ja omaiset oli huomioitu hyvin. Haasteena oli koettu epäselvyydet prosessissa ja se, ettei lääkäri välttämättä tunne asiakasta. Prosessin kehittämisessä pidettiin tärkeänä lääkäreiden ja kotihoidon henkilöstön työajan lisäämistä asiakastyöhön. Myös kotihoidon työtekijöiden ja lääkärin yhteistyötä tulisi tiivistää ennen SAP-palaveria. Esille tuli myös tarve selkeistä toimintaohjeista.
Saatuja tuloksia ja aikaisempaa aiheeseen liittyvää teoriaa hyödynnettiin SAP-prosessin päivittämisessä. Kehitysehdotuksista nousi tarve tehtäväkuvien selkeyttämisestä sekä kotihoidon työntekijöiden ja lääkärin yhteistyön tiivistämisestä. Ohjausryhmä esitti tehtävälistan laatimista lääkärille ja kotihoidolle yhteisesti. Tehtävälista selkeyttää työntekijöiden rooleja SAP-prosessissa.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan organisaatiossa hyödyntää prosessien kehittämisessä sekä toimintatapojen muutoksissa. Tehtävälistaa pystytään hyödyntämään myös muualla Pohteen alueilla sekä muissa hyvinvointialueilla.