Varhaisleikki-ikäisten lasten vanhempien kokemuksia mediakasvatuksesta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata vanhempien kokemuksia varhaisleikki-ikäisten lasten median käytöstä sekä neuvolan antamasta median käytön ohjeistuksesta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä. Tutkimustehtävät olivat: 1) Kuvata vanhempien kokemuksia varhaisleikki-ikäistensä median käytöstä ja 2) Kuvata vanhempien kokemuksia neuvolan antaman median käytön ohjeistuksesta.

Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä vanhempien tietoisuutta lasten mediakasvatuksesta sekä kehittää neuvolan antaman mediakasvatuksen ohjeistusta. Kyselyn oli tarkoitus toimia myös interventiona vanhemmille eli lisätä tietoisuutta, kiinnostusta ja kriittistä suhtautumista mediakasvatukseen.

Tutkimus toteutettiin määrällisenä. Kohderyhmään kuuluivat kaikki Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriin kuuluvat 1–3 -vuotiaiden lasten vanhemmat. Aineisto kerättiin 3.3.2014 - 4.4.2014 Webropol-kyselynä, jonka linkki oli löydettävissä hyvis.fi-sivustolta. Tutkimustulokset analysoitiin SPSS Statistics 22.0 -ohjelmalla, sekä hyödyntämällä Webropol-ohjelmaa.

Tutkimustuloksista kävi ilmi, että televisio on suosituin medialaite perheissä. Huomiota herätti tulos älylaitteiden yleisyydestä lasten käytössä: 66 % (n = 83) lapsista käytti älylaitteita. 71 % (n = 91) vastaajien lapsista ei käytä medialaitteita yksin. Vastaajista 86 % (n = 109) kertoikin seuraavansa lapsen käyttämän median sisältöä. Noin puolet vastaajista kertoi tietävänsä Sosiaali- ja terveysministeriön (2004a) antamia suosituksia lasten median käyttöön melko hyvin tai hyvin. Vastaajat keskustelivat lapsen median käytöstä useimmiten puolison kanssa ja vain 8 % (n = 10) oli keskustellut asiasta neuvolan terveydenhoitajan kanssa.

Jatkotutkimusaiheita nousee tutkimuksesta esille useita. Olisi tärkeää tutkia, millaista varhaisleikki-ikäisille suunnattu mediasisältö on ja kuinka se vaikuttaa lapsen kehitykseen, sillä kyseisestä aiheesta on vain vähän tutkittua tietoa. Jatkotutkimuksena voisi myös tehdä toiminnallisen opinnäytetyön, jossa varhaisleikki-ikäisten lasten mediakasvatuksen puheeksi ottamista käsitellään lastenneuvolan terveydenhoitajien kanssa.

The aim of this research was to increase parents’ knowledge about media education of the children. Another aim was to lead instructions of using media given in child health centers forward. The research also was meant to be an intervention to parents; to increase the consciousness, interest and critical attitude when dealing with media education.

This research was quantitative. Target group included South Karelia Social and Health Care District's parents having 1 to 3 year old children. The data for this thesis was collected 3.3.2014 - 4.4.2014 by Webropol survey. The link for the research could be found in hyvis.fi-website. The results were analysed with SPSS Statistics 22.0 -program and using Webropol-website.

The results of the research show that television is the most popular media equipment in families. The commonness of smart devices in children's use is noteworthy: 66 % (n = 83) of children used smart devices. Based on the findings, 71 % (n = 91) of children didn't use media equipment alone. 86 % (n = 109) of answerers followed the content of the media their children used. About half of the answerers told that they knew quite well or well the guidelines of media use that are given to children by Ministry of Social Affairs and Health. Usually parents discussed about media use of their children with their spouses. Only 8 % (n = 10) have had a conversation about the issue with the public health nurse.

Many ideas about further researches are discovered from this study. The most important of them is what kind of media contents are directed to toddlerhood children and how does it affect to children's development. Another idea for further study is functional research, which could support public health nurses about bringing up the media education into conversation with parents.