Toimeentulotuen alentamismenettelyn uudistetut ohjeet ja prosessi Kelan oikaisuvaatimuskeskuksen tarkastelussa
Korsumäki, Elina (2024)
Korsumäki, Elina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024080924109
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024080924109
Tiivistelmä
Ensin pandemia ja myöhemmin toimeentulotukilain muutokset keskeyttivät perusosan alentamisen normaalin menettelyn yli kolmeksi vuodeksi. Alentamismenettely käynnistyi uudelleen päivitetyin ohjein ja prosessein elokuussa 2023. Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, miten perusosan alentamisen kokonaisvaltaisessa prosessissa on onnistuttu uusilla ohjeilla Kelan oikaisuvaatimuskeskuksen havaintojen perusteella. Tavoitteena oli tuottaa tietoa toimeentulotuen perusosan alentamiseen liittyvistä ratkaisuista sekä alentamisen prosessin ja ohjeiden toimivuudesta.
Tietoperusta on laadittu toimeentulotuen oikeudellisen sääntelyn taustasta, tuen tarkoituksesta, rakenteesta ja määräytymisestä sekä perusosan alentamisen oikeudellisesta sääntelystä ja siihen rinnastuvasta oikeuskäytännöstä. Lisäksi teoriaosuudessa on käsitelty toimeentulotuen hakemisen ja perusosan alentamisen menettelyä sekä harkintavallan käyttöä ratkaisutyössä. Viimeiseksi on kerrottu, miten Kelan etuusohje ohjaa ensiasteen ratkaisutyötä perusosan alentamisen prosessissa.
Tässä opinnäytetyössä aineistoa kerättiin kyselyllä sekä hyödyntäen oikaisuvaatimuskeskuksen aiemmin keräämää tilastotietoa. Laadullisen tiedon hankinta oli määräävässä asemassa, jota analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia mukaillen ja teemoittelua hyödyntäen. Aineistoa analysoitiin myös numeerisesti. Kysely osoitettiin oikaisuvaatimuskeskuksen asiantuntijoille, jotka työssään käsittelevät ja ratkaisevat perusosan alentamista koskevia oikaisuvaatimuksia.
Johtopäätöksenä oli, että perusosan alentamisen prosessia ja ohjeita on kokonaisuutena arvioiden noudatettu pääsääntöisesti hyvin. Aineistosta nousi kuitenkin esille kolme asiaa, jotka tulisi huomioida ensiasteen ratkaisutyössä sekä ohjeita ja prosessia kehitettäessä. Nämä asiat ovat sähköisen hakemuslomakkeen antaman määräajan huomioiminen, opiskelijoiden tilanteen riittävää selvittäminen ja päätösten yksilöllisten perustelujen näkyminen päätöksellä.
Tietoperusta on laadittu toimeentulotuen oikeudellisen sääntelyn taustasta, tuen tarkoituksesta, rakenteesta ja määräytymisestä sekä perusosan alentamisen oikeudellisesta sääntelystä ja siihen rinnastuvasta oikeuskäytännöstä. Lisäksi teoriaosuudessa on käsitelty toimeentulotuen hakemisen ja perusosan alentamisen menettelyä sekä harkintavallan käyttöä ratkaisutyössä. Viimeiseksi on kerrottu, miten Kelan etuusohje ohjaa ensiasteen ratkaisutyötä perusosan alentamisen prosessissa.
Tässä opinnäytetyössä aineistoa kerättiin kyselyllä sekä hyödyntäen oikaisuvaatimuskeskuksen aiemmin keräämää tilastotietoa. Laadullisen tiedon hankinta oli määräävässä asemassa, jota analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia mukaillen ja teemoittelua hyödyntäen. Aineistoa analysoitiin myös numeerisesti. Kysely osoitettiin oikaisuvaatimuskeskuksen asiantuntijoille, jotka työssään käsittelevät ja ratkaisevat perusosan alentamista koskevia oikaisuvaatimuksia.
Johtopäätöksenä oli, että perusosan alentamisen prosessia ja ohjeita on kokonaisuutena arvioiden noudatettu pääsääntöisesti hyvin. Aineistosta nousi kuitenkin esille kolme asiaa, jotka tulisi huomioida ensiasteen ratkaisutyössä sekä ohjeita ja prosessia kehitettäessä. Nämä asiat ovat sähköisen hakemuslomakkeen antaman määräajan huomioiminen, opiskelijoiden tilanteen riittävää selvittäminen ja päätösten yksilöllisten perustelujen näkyminen päätöksellä.