Lasten ja nuorten mielenterveys- ja opiskeluhuoltopalvelut: yhteistyön kehittäminen Pohjois-Savon hyvinvointialueen koillisella alueella

Abstract

Mielenterveyden häiriöt ovat Suomessa yleisin syy sairauspäivärahalle ja heikentyneen mielenterveyden vuosikustannukset Suomessa ovat noin 11 miljardia euroa. Väestötutkimusten perusteella tiedetään, että noin puolet aikuisten mielenterveyden häiriöistä on alkanut ennen 14 ikävuotta ja noin 75 % häiriöistä on alkanut ennen 24 ikävuotta. Tästä syystä nuorten mielenterveyden hoitaminen jo varhaisessa vaiheessa on äärimmäisen tärkeää. Suomessa lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävien ja hoitavien toimijoiden yh-teistyön kehittäminen on yhteiskunnallisesti tärkeää, koska tavoitteena on mahdollistaa mahdollisimman varhainen ja oikea-aikainen avun saanti psyykkisessä oireilussa ja mielenterveyden häiriöissä, niin ettei oi-reilu pahene.

Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää Pohjois-Savon hyvinvointialueen koillisella alueella opiskeluhuolto-palvelujen ja kouluikäisten mielenterveyspalvelujen tämänhetkistä yhteistyötä hoitoon ohjautuvien kou-luikäisten osalta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää kouluikäisten ja heidän perheidensä oikea-aikaisen perustason mielenterveyspalveluihin ohjautumisen ja hoitoon pääsyn kehittämi-sessä.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Pohjois-Savon hyvinvointialueen opiskeluhuoltopalvelujen työntekijöitä (kuraattoreja, terveydenhoitajia ja psykologeja) pyydettiin haastateltavaksi ryhmämuotoisesti. Tutkimushaastatteluja toteutettiin kaksi. Keskeisimmät tutkimustulokset olivat, että kouluikäisillä kouluilla näkyvä psyykkinen oireilu on lisääntynyt huomattavasti, eniten psyykkinen oireilu näkyy ahdistus- ja masen-nusoireiluna. Psyykkisen oireilun lisääntyminen aiheuttaa paineita opiskeluhuollossa vastata oireiluun tukea tarjoten. Samaan aikaan, kun psyykkinen oireilu ja tuen tarve kouluikäisillä lisääntyy, ovat opiskeluhuollon ja perustason mielenterveyspalvelujen resurssit huomattavan vajaat. Läheskään kaikilla kouluilla ei ole läsnä olevaa, lakisääteistä resurssia muun muassa psykologi- ja koululääkäripalveluissa. Opiskeluhuollon toimijat kokivat kohtaamisen ja yhteistyösuhteen tärkeimpinä työkaluina kouluikäisiä tavatessa. Mielenterveyttä edistävien ja hoitavien palvelujen toiminta koettiin pirstaleiseksi. Kritiikki kohdistui palvelujen toiminnassa niin hyvinvointialueuudistuksen tuomiin muutoksiin toiminnassa, palvelujärjestelmään, oikean tiedon puut-teeseen palveluista, työntekijävaihtuvuuteen ja yhteistyön haasteisiin. Myös sosiaalihuollon ja terveyden-huollon palvelujen erillisyys nousi teemana esiin palvelujen toimivuudessa.

Yhteistyöhön ja sen kehittämiseen kohdistui tutkimusaineiston perusteella paljon toiveita ja odotuksia. Tärkeimpänä toiveena nousi esiin yhteistyön kehittäminen niin, että kouluikäisten oikea-aikainen hoitoon pääsy mahdollistuisi. Tälle tarpeena näyttäytyi luottamuksen lisäämisen tarve työntekijöiden välillä. Yhteinen pohdinta, moniammatillisuus ja yhteiset suuntaviivat nähtiin tärkeinä tekijöinä oikea-aikaisen hoidon mahdollis-tamisen kannalta ja hoidon porrastuksen toteutumiseksi. Jonojen, poteroitumisen ja pirstaloitumisen sijaan toivottiin aitoa yhteistyötä, tuttuutta ja kouluikäisten varhaisen, oikea-aikaisen tuen mahdollistamista.