Suomalaisen sahatavaran vienti satamaoperaattorin näkökulmasta
Ruokamo, Anu (2008)
Ruokamo, Anu
2008
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024091125029
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024091125029
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Oy Botnia Shipping Ab. Opinnäytetyön aiheena oli suomalaisen sahatavaran vienti satamaoperaattorin näkökulmasta. Työn tavoitteena oli selvittää, kuinka suuri osa suomalaisesta sahatavarasta menee vientiin ja mihin maihin vienti suuntautuu. Opinnäytetyössä selvitettiin myös, mitä kotimaan vientisatamia sahatavaran viennissä käytetään ja mitkä asiat ratkaisevat vientisatamaa valitessa. Tutkimuksen tuloksia oli tarkoitus hyödyntää toimeksiantajan suunnitellessa palveluidensa markkinointia ja kartoittaessaan potentiaalisia asiakkaita.
Työn teoria kerättiin sahatavaraa ja sahateollisuutta käsittelevistä kirjoista, oppimateriaalista ja Internet-julkaisuista sekä erinäisistä suomen- ja englanninkielisestä kansantalouden sekä kansainvälisen kaupan kirjoista. Sahateollisuuden nykytilannetta pyrittiin valottamaan myös ajankohtaisten lehtiartikkeleiden avulla. Itse tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kenttätutkimuksena. Perusjoukkona käytettiin Metsäteollisuus ry:n sekä Suomen Sahat ry:n jäseniä. Tutkimus toteutettiin kokonaistutkimuksena.
Opinnäytetyön tutkimukseen vastanneista yrityksistä suurin osa tuli Länsi-Suomen läänistä. Yrityksistä selkeä enemmistö kuului yli 200 000 kuutiota vuodessa tuottaviin sahoihin. Yksittäisen yrityksen kohdalla sahatavaran tuotanto keskittyi melko selkeästi yhteen kolmesta sahatavaralajista, joita ovat mänty-, kuusi- ja lehtisahatavara. Tutkimukseen saatujen vastausten perusteella suomalaisen sahatavaran tuotannosta vientiin meni noin 50 prosenttia tuotannosta. Tätä tuki myös opinnäytetyön teoria. Tutkimukseen saatujen vastausten mukaan, tärkeimpiä vientimaita olivat Iso-Britannia, Ranska, Japani, Saksa, Alankomaat ja Egypti. Vientisataman valintaan eniten vaikuttivat kustannukset, jonka jälkeen ratkaisivat määräsatamat, etäisyys, palvelujen joustavuus sekä sataman palvelutaso. Sahat käyttivät useita kotimaan vientisatamia sahatavaran viennissään. Eniten käytettyjä satamia olivat Kotka, Pori, Rahja, Rauma sekä Kokkola ja Kaskinen. Sahatavaran vientimäärien uskottiin yleisesti tulevaisuudessa säilyvän ennallaan. Useat yritykset uskoivat viennin jopa lisääntyvän.
Työn teoria kerättiin sahatavaraa ja sahateollisuutta käsittelevistä kirjoista, oppimateriaalista ja Internet-julkaisuista sekä erinäisistä suomen- ja englanninkielisestä kansantalouden sekä kansainvälisen kaupan kirjoista. Sahateollisuuden nykytilannetta pyrittiin valottamaan myös ajankohtaisten lehtiartikkeleiden avulla. Itse tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kenttätutkimuksena. Perusjoukkona käytettiin Metsäteollisuus ry:n sekä Suomen Sahat ry:n jäseniä. Tutkimus toteutettiin kokonaistutkimuksena.
Opinnäytetyön tutkimukseen vastanneista yrityksistä suurin osa tuli Länsi-Suomen läänistä. Yrityksistä selkeä enemmistö kuului yli 200 000 kuutiota vuodessa tuottaviin sahoihin. Yksittäisen yrityksen kohdalla sahatavaran tuotanto keskittyi melko selkeästi yhteen kolmesta sahatavaralajista, joita ovat mänty-, kuusi- ja lehtisahatavara. Tutkimukseen saatujen vastausten perusteella suomalaisen sahatavaran tuotannosta vientiin meni noin 50 prosenttia tuotannosta. Tätä tuki myös opinnäytetyön teoria. Tutkimukseen saatujen vastausten mukaan, tärkeimpiä vientimaita olivat Iso-Britannia, Ranska, Japani, Saksa, Alankomaat ja Egypti. Vientisataman valintaan eniten vaikuttivat kustannukset, jonka jälkeen ratkaisivat määräsatamat, etäisyys, palvelujen joustavuus sekä sataman palvelutaso. Sahat käyttivät useita kotimaan vientisatamia sahatavaran viennissään. Eniten käytettyjä satamia olivat Kotka, Pori, Rahja, Rauma sekä Kokkola ja Kaskinen. Sahatavaran vientimäärien uskottiin yleisesti tulevaisuudessa säilyvän ennallaan. Useat yritykset uskoivat viennin jopa lisääntyvän.