Suomalaisen sahatavaran vienti satamaoperaattorin näkökulmasta

Abstract

Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Oy Botnia Shipping Ab. Opinnäytetyön aiheena oli suomalaisen sahatavaran vienti satamaoperaattorin näkökulmasta. Työn tavoitteena oli selvittää, kuinka suuri osa suomalaisesta sahatavarasta menee vientiin ja mihin maihin vienti suuntautuu. Opinnäytetyössä selvitettiin myös, mitä kotimaan vientisatamia sahatavaran viennissä käytetään ja mitkä asiat ratkaisevat vientisatamaa valitessa. Tutkimuksen tuloksia oli tarkoitus hyödyntää toimeksiantajan suunnitellessa palveluidensa markkinointia ja kartoittaessaan potentiaalisia asiakkaita.

Työn teoria kerättiin sahatavaraa ja sahateollisuutta käsittelevistä kirjoista, oppimateriaalista ja Internet-julkaisuista sekä erinäisistä suomen- ja englanninkielisestä kansantalouden sekä kansainvälisen kaupan kirjoista. Sahateollisuuden nykytilannetta pyrittiin valottamaan myös ajankohtaisten lehtiartikkeleiden avulla. Itse tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kenttätutkimuksena. Perusjoukkona käytettiin Metsäteollisuus ry:n sekä Suomen Sahat ry:n jäseniä. Tutkimus toteutettiin kokonaistutkimuksena.

Opinnäytetyön tutkimukseen vastanneista yrityksistä suurin osa tuli Länsi-Suomen läänistä. Yrityksistä selkeä enemmistö kuului yli 200 000 kuutiota vuodessa tuottaviin sahoihin. Yksittäisen yrityksen kohdalla sahatavaran tuotanto keskittyi melko selkeästi yhteen kolmesta sahatavaralajista, joita ovat mänty-, kuusi- ja lehtisahatavara. Tutkimukseen saatujen vastausten perusteella suomalaisen sahatavaran tuotannosta vientiin meni noin 50 prosenttia tuotannosta. Tätä tuki myös opinnäytetyön teoria. Tutkimukseen saatujen vastausten mukaan, tärkeimpiä vientimaita olivat Iso-Britannia, Ranska, Japani, Saksa, Alankomaat ja Egypti. Vientisataman valintaan eniten vaikuttivat kustannukset, jonka jälkeen ratkaisivat määräsatamat, etäisyys, palvelujen joustavuus sekä sataman palvelutaso. Sahat käyttivät useita kotimaan vientisatamia sahatavaran viennissään. Eniten käytettyjä satamia olivat Kotka, Pori, Rahja, Rauma sekä Kokkola ja Kaskinen. Sahatavaran vientimäärien uskottiin yleisesti tulevaisuudessa säilyvän ennallaan. Useat yritykset uskoivat viennin jopa lisääntyvän.

The subject for this thesis came from Oy Botnia Shipping Ab. The title was Finnish sawn wood export from the point of view of a port operator. The purpose of this thesis was to define how much of Finnish sawn wood is exported and which are the main export countries. This thesis also found out which the most commonly used Finnish ports when exporting sawn wood are and what the most important criteria are when choosing the port of exporting. The results of this thesis are meant to be used when Oy Botnia Shipping Ab is planning its marketing and potential customers.

The theory for this thesis was gathered from books, study material and Internet publications about sawn wood, sawmill industry, international economy and international trade. Current articles were also used in order to illustrate the current situation in the sawmill industry. The research itself was executed as a quantitative research. The fundamental set was made up of member companies of the Finnish Forest Industries Federation and Finnish Sawmills.

Most of the companies taking part in this research came from the Province of Western Finland. The majority produced over 200 000 cubic meters of sawn wood per year. Individual companies focused mostly on producing one kind of sawn wood; pine, spruce or birch. According to the results, over 50 percent of all the sawn wood produced was exported. The theory of this thesis also supported this. The most important export countries were Great-Britain, France, Japan, Germany, The Netherlands and Egypt. The most important criteria when choosing the port of exporting were costs, ports of destination, distance, flexibility and the level of service in the port of export. Individual sawmills used several ports of export. Kotka, Pori, Rahja, Rauma, Kokkola and Kaskinen were the ports most used. The quantity of export was believed to remain at the same level as it was at the time of research. Quite a few companies also believed in an increase in the amount of export in the future.