“Et ei pidetä vaan niit punasii lankoja yksin käsissä, vaan jaetaan se toisillekin.” Työhyvinvoinnin edistäminen ja johtaminen kotihoidossa: Mielenterveys- ja päihdehoitotyöntekijöiden kokemuksia.
Lepistö, Irina; Puumalainen, Nina (2024)
Lepistö, Irina
Puumalainen, Nina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024091125042
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024091125042
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa Keusoten (Keski-Uudenmaan hyvinvointialue) kotihoidon päihde- ja mielenterveystyötä tekevien hoitajien työhyvinvoinnista. Lisäksi tavoitteena oli tukea hoitajien työhyvinvointia ja tuottaa tietoa esihenkilöille työhyvinvoinnin nykytilasta sekä sen kehittämiskohteista.
Kehittämistehtävänä on tunnistaa ja analysoida työhyvinvoinnin nykytilaa sekä sen kehittämistarpeita. Lisäksi tavoitteena on tukea hoitajien työhyvinvointia ja tuottaa tietoa esihenkilöille työhyvinvoinnin nykytilasta sekä sen kehittämiskohteista.
Tämän opinnäytetyön tietoperustana toimivat työhyvinvointi, työhyvinvoinnin johtaminen, mielenterveys- ja päihdehoitotyö, kotihoito, ratkaisukeskeisyys, työnohjaus ja coaching. Teoreettinen tietoperusta on muodostettu alan keskeisen kirjallisuuden, tutkimusten ja artikkeleiden perusteella. Kotihoidon osuudessa on käytetty lisänä Keusoten omaa materiaalia.
Tämä opinnäytetyö on tutkimuksellista kehittämistoimintaa, jossa sovellettiin toimintatutkimuksen ja yhteiskehittämisen menetelmiä. Yhteiskehittämisen menetelminä hyödynnettiin työpajatyöskentelyä. Menetelminä käytettiin työhyvinvoinnin tikkataulu ja tavoitetähtityöskentely menetelmiä. Työpajat äänitettiin ja litteroitiin. Aineiston analyysi tapahtui teemoittelulla. Opinnäytetyön teoreettinen tietoperusta täydensi kehittämistyön tuloksia. Hermeneutiikka toimi tieteenfilosofisena lähestymistapana tulosten analysointivaiheessa.
Aineistosta nousi selkeästi esiin seitsemän eri teemaa: johtaminen, aikahaasteet, tiimin työskentely, tiedonkulku, työhyvinvointi, organisatoriset tekijät sekä osaaminen ja koulutus / perehdytys. Eniten puhututtanut teema oli aika ja ajanpuute. Tiimissä koettiin haasteiden johtuvan suurimmaksi osaksi ajasta ja sen puutteesta.
Jatkossa työhyvinvoinnin tikkataulu ja tavoitetähtityöskentelymenetelmää voisi hyödyntää myös muiden kotihoidon tiimien työhyvinvoinnin kehittämisessä. Mielenterveys- ja päihdehoitotiimin työpajoissa nousi esiin asioita, joista monet olivat koko yksikköä koskettavia, ei niinkään ainoastaan tiimisidonnaisia asioita.
Kehittämistehtävänä on tunnistaa ja analysoida työhyvinvoinnin nykytilaa sekä sen kehittämistarpeita. Lisäksi tavoitteena on tukea hoitajien työhyvinvointia ja tuottaa tietoa esihenkilöille työhyvinvoinnin nykytilasta sekä sen kehittämiskohteista.
Tämän opinnäytetyön tietoperustana toimivat työhyvinvointi, työhyvinvoinnin johtaminen, mielenterveys- ja päihdehoitotyö, kotihoito, ratkaisukeskeisyys, työnohjaus ja coaching. Teoreettinen tietoperusta on muodostettu alan keskeisen kirjallisuuden, tutkimusten ja artikkeleiden perusteella. Kotihoidon osuudessa on käytetty lisänä Keusoten omaa materiaalia.
Tämä opinnäytetyö on tutkimuksellista kehittämistoimintaa, jossa sovellettiin toimintatutkimuksen ja yhteiskehittämisen menetelmiä. Yhteiskehittämisen menetelminä hyödynnettiin työpajatyöskentelyä. Menetelminä käytettiin työhyvinvoinnin tikkataulu ja tavoitetähtityöskentely menetelmiä. Työpajat äänitettiin ja litteroitiin. Aineiston analyysi tapahtui teemoittelulla. Opinnäytetyön teoreettinen tietoperusta täydensi kehittämistyön tuloksia. Hermeneutiikka toimi tieteenfilosofisena lähestymistapana tulosten analysointivaiheessa.
Aineistosta nousi selkeästi esiin seitsemän eri teemaa: johtaminen, aikahaasteet, tiimin työskentely, tiedonkulku, työhyvinvointi, organisatoriset tekijät sekä osaaminen ja koulutus / perehdytys. Eniten puhututtanut teema oli aika ja ajanpuute. Tiimissä koettiin haasteiden johtuvan suurimmaksi osaksi ajasta ja sen puutteesta.
Jatkossa työhyvinvoinnin tikkataulu ja tavoitetähtityöskentelymenetelmää voisi hyödyntää myös muiden kotihoidon tiimien työhyvinvoinnin kehittämisessä. Mielenterveys- ja päihdehoitotiimin työpajoissa nousi esiin asioita, joista monet olivat koko yksikköä koskettavia, ei niinkään ainoastaan tiimisidonnaisia asioita.