HR-funktion tuki organisaatiomuutoksen aikana- Työnantajan näkökulmasta tarkasteltuna
Vartiainen, Jenna (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024092025464
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024092025464
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia sitä, kuinka HR-funktio voi tukea henkilökuntaa organisaatiomuutoksen aikana. Tutkimusta tarkasteltiin työnantajan näkökulmasta. Työn tavoitteena oli saada selville keinoja, joiden avulla HR-funktion tuki koetaan merkitykselliseksi henkilökunnan keskuudessa. Toimeksiantajana tässä opinnäytetyössä toimi Pohjois-Savossa toimiva lääketeollisuuden yritys.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen ja siihen haastateltiin neljää Yritys X:ssä työskentelevää henkilöä. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina, joissa haastattelumenetelmänä toimi teemahaastattelu. Haastattelurungon avulla selvitettiin haastateltavien mielipiteitä eri teemoista, jotka liittyivät Yritys X:n organisaatiomuutokseen. Teemahaastattelu menetelmänä loi myös vapauden kysyä haastattelurungon ulkopuolelta tarkentavia kysymyksiä.
Opinnäytetyössä syvennyttiin organisaatiomuutokseen, organisaatiokulttuuriin ja strategiseen johtamiseen henkilöstöhallinnon, henkilöstöjohtamisen sekä muutosjohtamisen näkökulmasta. Näihin teemoihin perehdyttyä saatiin hyvän pohjan toteuttaa tutkimus Yritys X:n organisaatiomuutoksesta ja verrata muutoksen toteutusta tutkittuun tietoon.
Tutkimuksen tulosten perusteella organisaatiomuutoksen viestinnän olisi pitänyt olla suunnitellumpaa ja siihen olisi pitänyt panostaa enemmän. Henkilökunnan keskuudessa viestintä sai eniten negatiivista palautetta muutosprosessin aikana. Myös organisaatiosta puuttuvat perusrakenteet aiheuttivat muutosprosessin edetessä haasteita niin organisaatiomuutoksen toteuttajien keskuudessa, kuin myös henkilökunnan suhtautumisessa muutokseen. Perusrakenteiden olemassaolo olisi vähentänyt entisen ja nykyisen toimintamallin kontrastia. Positiivisina asioina tutkimuksessa nousi ilmi se, kuinka haastavasta muutosprosessista huolimatta aikataulussa pysyttiin ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin. Myös henkilökunnan keskuudessa on päästy siihen vaiheeseen, missä nähdään muutoksen positiiviset vaikutukset.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen ja siihen haastateltiin neljää Yritys X:ssä työskentelevää henkilöä. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina, joissa haastattelumenetelmänä toimi teemahaastattelu. Haastattelurungon avulla selvitettiin haastateltavien mielipiteitä eri teemoista, jotka liittyivät Yritys X:n organisaatiomuutokseen. Teemahaastattelu menetelmänä loi myös vapauden kysyä haastattelurungon ulkopuolelta tarkentavia kysymyksiä.
Opinnäytetyössä syvennyttiin organisaatiomuutokseen, organisaatiokulttuuriin ja strategiseen johtamiseen henkilöstöhallinnon, henkilöstöjohtamisen sekä muutosjohtamisen näkökulmasta. Näihin teemoihin perehdyttyä saatiin hyvän pohjan toteuttaa tutkimus Yritys X:n organisaatiomuutoksesta ja verrata muutoksen toteutusta tutkittuun tietoon.
Tutkimuksen tulosten perusteella organisaatiomuutoksen viestinnän olisi pitänyt olla suunnitellumpaa ja siihen olisi pitänyt panostaa enemmän. Henkilökunnan keskuudessa viestintä sai eniten negatiivista palautetta muutosprosessin aikana. Myös organisaatiosta puuttuvat perusrakenteet aiheuttivat muutosprosessin edetessä haasteita niin organisaatiomuutoksen toteuttajien keskuudessa, kuin myös henkilökunnan suhtautumisessa muutokseen. Perusrakenteiden olemassaolo olisi vähentänyt entisen ja nykyisen toimintamallin kontrastia. Positiivisina asioina tutkimuksessa nousi ilmi se, kuinka haastavasta muutosprosessista huolimatta aikataulussa pysyttiin ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin. Myös henkilökunnan keskuudessa on päästy siihen vaiheeseen, missä nähdään muutoksen positiiviset vaikutukset.