Vuodonpaikannusmenetelmät

Abstract

Tässä opinnäytetyössä käsitellään niitä vuodonpaikannusmenetelmiä, joita käytetään Suomessa lähes päivittäin. Työn tarkoituksena on tehdä katsaus nykyään käytössä oleviin vuodon havaitsemisen ja paikantamisen menetelmiin, sekä siitä miten niitä käytetään ja missäkin vaiheessa. Työssä arvioidaan myös mahdollisia tulevaisuuden menetelmiä.

Työssä aluksi esitellään, mikä on vuotoveden määritelmä ja miten ne jaotellaan. Vuodonpaikannusmenetelmät jaotellaan tässä työssä kahteen eri kategoriaan; vuodon havaitseminen ja vuodon paikannus. Vuodon havaitsemismenetelminä käsitellään aluemittausjärjestelmää, vuotoääniloggereita ja piikillä kuuntelua. Aluemittausjärjestelmä on tällä hetkellä vähiten Suomessa käytössä, mutta tulevaisuudessa sen käytön uskotaan yleistyvän. Vuodonpaikannusmenetelmien osalta käsitellään akustokorrelointia, maamikrofonia ja kaasuttamista.

Suomen vesijohtoverkostoissa, riippuen maaperästä ja/tai alueesta, on merkittäviä määriä paikantamattomia vuotovesiä. Vuotovesien paikantamista haittaa mm. puuttuvat resurssit, eli mm. työvoiman puute. Vuotovesivahingot ovat monesti yllätyksellisiä, joten resursseillakin on mahdotonta varautua vahinkoon etukäteen. Vuotovesien haittavaikutuksia ovat mm. se, että ne kuormittavat maastoa, esimerkiksi virtaava vesi voi vilkastuttaa eroosiota. Kiinteistöille vuotovedet voivat aiheuttaa vesivahinkoja. Lisäksi vuotovedet rasittavat jätevesipumppaamoita, mikä voi johtaa pumppaamoiden täyttymiseen, jonka seurauksena vuotovesi voi vuotaa takaisin maastoon. Tehokkailla menetelmillä näitä haittavaikutuksia voidaan minimoida. Työn tarkoituksena on lisätä tietoisuutta eri menetelmistä, jotta niitä voitaisiin hyödyntää tehokkaasti vuotovesien havaitsemiseen ja paikantamiseen.

Työhön haastateltiin alan osaajia ja lisänä käytettiin myös alan teknistä materiaalia. Opinnäytetyössä hyödynnetään myös Tampereen Veden käytössä olevia vuodon havaitsemiseen ja paikantamiseen käytettäviä menetelmiä ja Tampereen Veden itse keräämää aineistoa.

This thesis deals with the leak detection methods that are used almost every day in Finland. The purpose of the thesis is to give an overview of the leak detection and location methods in use today, how they are used and at what stage. It also evaluates possible future methods.

The thesis starts by presenting the definition of a leak and how they are classified. Leak detection methods are divided into two categories in this thesis: leak detection and leak location. Leak detection methods include area measurement, leak sound loggers and spike listening. The area measurement system is currently the least used in Finland, but it is expected to become more common in the future. For leak detection methods, acoustic correlation, ground microphone and echo sounding are discussed.

Depending on the soil and/or the area, there are significant amounts of unlocated leakage in Finnish water supply networks. One of the obstacles to locating leaks is the lack of resources, including manpower. Leakage damage is often unpredictable, making it impossible to plan for the damage in advance, even with the resources available. The adverse effects of flooding include the negative impact on the landscape, for example, flowing water can accelerate erosion. For properties, floodwaters can cause water damage. In addition, leaks put pressure on wastewater pumping stations. Leaks can lead to the pumping stations filling up. This can result in water seeping back into the ground. Effective methods can minimize these adverse effects. The aim of this work is to raise awareness of the different methods available so that they can be used effectively to detect and locate leaks.

The work involved interviews with experts in the field and the use of technical material in the field. The thesis also draws on existing leak detection and location methods used by Tampere Water and on material collected by Tampere Water itself.