Työhyvinvoinnin vaikutus työssä suoriutumiseen ja sen merkitys organisaatiossa

Abstract

Opinnäytetyössä perehdytään suomalaisen palvelualan organisaation työhyvinvoinnin tilaan ja tuodaan esille sen vaikutuksia työntekijöihin ja heidän suoriutumiseensa. Tutkimuskysymyksiä nousi kolme: työntekijöiden työhyvinvointi, työntekijöiden suoriutuminen ja työntekijöiden työhyvinvoinnin vaikutus työssä suoriutumiseen. Näitä kysymyksiä lähdettiin selvittämään kaksiosaisella teemahaastattelulla, joka toteutettiin kohdeorganisaation toimitilahuoltajien toimintayksikössä kesäkuussa vuonna 2023. Tulosten analyysin avulla selvitettiin työhyvinvoinnin ja suoriutumisen välisiä yhteyksiä sekä tunnistettiin työhyvinvointiin negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä.

Tutkimuksellinen osuus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmetodilla. Työn perustana toimii kirjallisuuskatsaus, jossa perehdyttiin työhyvinvointiin, suoriutumiseen ja näiden vaikutuksiin organisaatiossa. Haastattelukysymykset perustuivat tehtyyn kirjallisuuskatsaukseen ja jo käytössä oleviin työhyvinvointikyselyihin.

Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä organisaation ymmärrystä työtekijöiden työhyvinvoinnista ja luoda toimenpidesuunnitelma löydettyjen haasteiden korjaamiseksi. Toimenpidesuunnitelman lisäksi haluttiin tarjota tietoa miten ja miksi työntekijöiden haasteet ovat mahdollisesti syntyneet, sekä antaa organisaatiolle keinoja perimmäisten syiden ratkaisemiseksi. Työntekijöiden kokemuksia tutkittiin tarkastelemalla heidän toimintaansa ja päätöksentekoonsa mahdollisesti vaikuttavia heuristiikkoja ja vinoumia. Lisäksi organisaatiolle esitettiin keinoja vinoumien ja heuristiikkojen vaikutusten lievittämiseksi ja ratkaisemiseksi.

Tulosten hajonnan johdosta työntekijöiden työhyvinvoinnista ei voitu tehdä yleistävää lausuntoa, mutta tulosten perusteella suoriutumisen voi tulkita olevan yhteydessä työntekijöiden työhyvinvointiin: Työntekijät, jotka kokivat työhyvinvointinsa hyväksi, suoriutuivat työssään kohtalaisesti, heikosti työssään voivat työntekijät suoriutuivat heikosti ja tyydyttävästi työhyvinvointinsa arvioinut työntekijä suoriutui tyydyttävästi. Opinnäytetyön tutkimuksen pienen otoskoon takia tuloksia ei voi pitää täysin luotettavina. Saatu tulos on kuitenkin yhtäläinen opinnäytetyön kirjallisuuskatsauksessa esille tuotujen näkemysten kanssa.

Tutkimustulosten pohjalta laadittiin organisaatiolle oma toimenpidesuunnitelma, jossa hyödynnettiin pelillistämistä. Pelillistämällä organisaation toimintaa voidaan edesauttaa positiivisen työympäristön luomista, jossa muun muassa pistejärjestelmällä, sijoitustauluilla, palkinnoilla ja sosiaalisella todistusaineistolla vedotaan ihmisten sisäiseen onnistumisen, kilpailemisen ja sosiaalisen tunnistuksen tarpeeseen. Toimenpidesuunnitelmassa esitellään kolme konkreettista malliesimerkkiä, joilla pelillistäminen voidaan ottaa osaksi organisaation toimintaa.

The thesis examines the state of workplace well-being in a Finnish service sector organization and highlights its effects on employees and their performance. Three research questions emerged: employee well-being, employee performance, and the impact of well-being on job performance. These questions were explored through a two-part thematic interview conducted in the facilities management unit of the target organization in June 2023. The analysis of the results aimed to investigate the relationship between well-being and performance and identify factors that negatively affect well-being.

The research was conducted using a qualitative research method. The foundation of the work is a literature review, which delves into workplace well-being, performance, and their impact on the organization. The interview questions were based on the literature review and existing well-being surveys.

The goal of the thesis was to enhance the organization's understanding of employee well-being and to develop an action plan to address the identified challenges. In addition to the action plan, the aim was to provide insights into how and why employee challenges may have arisen and to offer the organization strategies for addressing the root causes. Employee experiences were examined by exploring heuristics and biases that might influence their actions and decision-making. Furthermore, the organization was provided with strategies to mitigate and resolve the effects of these biases and heuristics.

Due to the dispersion of the results, no generalized statement could be made about employee well-being. However, the results suggest a connection between performance and employee well-being. Employees who perceived their well-being as good performed moderately well in their work, those who felt poorly in their work performed poorly, and those who assessed their well-being as satisfactory performed satisfactorily. Due to the small sample size of the study, the results cannot be considered reliable. However, the findings are consistent with the views presented in the literature review of the thesis.

Based on the research findings, a tailored action plan was developed for the organization, incorporating gamification. By gamifying the organization's activities, a positive work environment can be fostered, where elements like point systems, leaderboards, rewards, and social proof appeal to people's intrinsic needs for achievement, competition, and social recognition. The action plan presents three concrete model examples of how gamification can be integrated into the organization's operations.