Työntekijöiden kokemuksia psyykkiseen työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä asiantuntijatyössä

Abstract

Psyykkinen hyvinvointi on merkittävä osa työhyvinvointia. Työelämän ja työn luonteen muuttuessa huomio kiinnittyy yhä enemmän työntekijöiden psyykkiseen jaksamiseen. Erityisesti asiantuntijatyön intensiivistyminen on johtanut psyykkisen kuormituksen kasvuun ja työssä uupumiseen. Työnantajan velvollisuus on huolehtia työntekijöiden terveydestä ja selvittää työn psykososiaaliset kuormitustekijät. Työn kuormituksen hallinnassa on oleellista, että työssä ylläpidetään ja lisätään myös voimavaratekijöitä.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa työntekijöiden kokemuksia työhyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin liittyen. Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata asiantuntijatyötä tekevien työntekijöiden kokemuksia työssä ilmenevistä voimavaratekijöistä ja psykososiaalisista kuormitustekijöistä sekä kuvata heidän ajatuksiaan siitä, miten näihin tekijöihin voidaan vaikuttaa työntekijän omasta sekä työnantajan toimesta. Laadullisen tutkimuksen tiedonhankintamenetelmänä käytettiin verkkokyselylomaketta. Kyselylomakkeessa käytettiin puolistrukturoitua kyselyä. Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.

Opinnäytetyön tulosten perusteella työssä eniten psykososiaalista kuormitusta aiheuttavat työn suuri määrä, aikapaine ja työssä esiintyvät keskeytykset. Asiantuntijoiden keskittymiskykyä häiritsee työtilojen meluisuus ja aikapainetta lisäävät turhina koetut kokoukset ja suuret asiakasmäärät. Tärkeimpiä työn voimavaroja ovat hyvä tiimihenki, kollegoiden tuki, mahdollisuus suunnitella omaa työtä ja etätyö. Työntekijät kokivat itse pystyvänsä vaikuttamaan psykososiaaliseen kuormitukseen ennakoimalla ja suunnittelemalla omaa työtään. Omien voimavarojen tunnistaminen, rajojen asettaminen ja avun pyytäminen olivat myös tärkeitä keinoja kuormituksen hallinnassa. Esihenkilöiltä ja johdolta kaivattiin enemmän vastuuta ja konkreettisia toimia psykososiaalisen kuormituksen hallintaan, ennaltaehkäisevää otetta sekä työntekijöiden kuulemista.

Opinnäytetyössä todettiin, että esihenkilöiden tulisi olla paremmin tietoisia työntekijöidensä tilanteista ja psykososiaalisista kuormitustekijöistä sekä varmistaa, että työolosuhteet tukisivat työn tekemistä. Kuormittaviin tilanteisiin on puututtava ajoissa. Työntekijöitä tulisi kuulla enemmän ja heidän ajatuksiaan ja ehdotuksiaan tulisi hyödyntää paremmin työhyvinvoinnin kehittämisessä.