Toimintamallin rakentaminen osaamisen johtamiseksi Oriola Oy:ssä
Laakso, Heli (2015)
Laakso, Heli
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501291740
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501291740
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli rakentaa kohdeorganisaationa toimineelle Oriola Oy:lle toimintamalli osaamisen johtamiseksi. Toisena tavoitteena oli ottaa käyttöön toimintamallin yksi osa, edellytettävän osaamisen määrittely, pilottina toimineelle Oriola Oy:n toimitusketjukoordinaattoritoiminnolle. Tutkimus toteutettiin käytännön ongelmien ratkaisuun soveltuvana toimintatutkimuksena.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui visiosta ja strategiasta johdettavasta osaamispääomasta, josta rajattiin tutkimuksen piiriin ainoastaan sen henkilöpääoma. Osana viitekehystä olivat myös osaamisen tasojen määrittely, osaamisen käsitteistö ja sen johtaminen.
Tutkimustiedon kerääminen toteutettiin kirjoituspöytätutkimuksen, teemahaastattelujen ja havainnoinnin keinoin. Teemahaastattelut käytiin kohdeorganisaatiossa osaamiseen liittyvissä avaintehtävissä työskentelevien kanssa. Saatuja havaintoja täydennettiin Lindström Oy:n edustajan kanssa käydyssä teemahaastattelussa, joka laajensi aineiston hankintaa tarjoamalla mahdollisuuden verrata osaamisen johtamiseen liittyviä haasteita eri toimialojen välillä.
Kohdeorganisaatioon rakennettiin tutkimuksen tuloksena toimintamalli osaamisen johtamiseksi. Se vietiin tavoitteiden mukaisesti käytäntöön määrittelemällä pilottiryhmälle kyseisessä tehtävässä edellytettävä osaaminen.
Tutkimuksen johtopäätöksinä todettiin, että vaikka osaamisen johtamisen elementit olivat kohdeorganisaatiossa olemassa jo ennen tutkimusta, oli niiden yhdistäminen toimintamalliksi perusteltua ja lisäarvoa tuottavaa. Toimintamalli osoitti, että osaamisen johtamisen onnistumisen kannalta on tärkeää, että yrityksen eri yksiköiden välinen vuoropuhelu on sujuvaa, ja että toimialakohtaiset erityisvaatimukset tulevat huomioiduiksi. Tutkimustulosten myötä kohdeorganisaatiossa saatiin käyttöön uusia osaamisen johtamisen työkaluja, esimerkiksi täysin uusittu perehdytysohjelma toimitusketjukoordinointiin. The purpose of the present study was to create a model for managing the knowledge capital in the target organization Oriola Oy. An additional objective was to implement one part of the model – the required knowledge of a specific job description - to a pilot group of Supply Chain Coordinators in Oriola Oy. The study was carried out according to the methodology of a qualitative action research that aims to solve practical problems in companies.
The theoretical framework was built on the keystones of the knowledge capital: mission, vision and strategy of the company. Additionally, it included the definition of different levels of knowledge, the terminology of knowledge and the concept of knowledge management.
The information for this study was gathered by using interviews both with the key persons of knowledge management at Oriola Oy as well as with an HR specialist at Lindström Oy which enabled an interesting comparison between different industries. The observations identified during the interviews were supplemented by the author´s observations at everyday work.
This study resulted in the model for managing knowledge capital in Oriola Oy and defined knowledge requirements of a Supply Chain Coordinator. The elements of knowledge management existed in the company before the study but combining them into a new structure created value to the process. The model points out as one conclusion of this study that a fluent communication between different units of a company is a must for a successful management of knowledge. In addition, the industry specific requirements need to be carefully considered.
Actions taken after publishing the results of the study offered concrete tools to manage knowledge in Oriola Oy. The pilot organization of Supply Chain Coordinators has for example implemented a completely new training program for a new team member. The process of defining a required knowledge of a specific job description will be applied in the company according to the follow-up measures of this study.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui visiosta ja strategiasta johdettavasta osaamispääomasta, josta rajattiin tutkimuksen piiriin ainoastaan sen henkilöpääoma. Osana viitekehystä olivat myös osaamisen tasojen määrittely, osaamisen käsitteistö ja sen johtaminen.
Tutkimustiedon kerääminen toteutettiin kirjoituspöytätutkimuksen, teemahaastattelujen ja havainnoinnin keinoin. Teemahaastattelut käytiin kohdeorganisaatiossa osaamiseen liittyvissä avaintehtävissä työskentelevien kanssa. Saatuja havaintoja täydennettiin Lindström Oy:n edustajan kanssa käydyssä teemahaastattelussa, joka laajensi aineiston hankintaa tarjoamalla mahdollisuuden verrata osaamisen johtamiseen liittyviä haasteita eri toimialojen välillä.
Kohdeorganisaatioon rakennettiin tutkimuksen tuloksena toimintamalli osaamisen johtamiseksi. Se vietiin tavoitteiden mukaisesti käytäntöön määrittelemällä pilottiryhmälle kyseisessä tehtävässä edellytettävä osaaminen.
Tutkimuksen johtopäätöksinä todettiin, että vaikka osaamisen johtamisen elementit olivat kohdeorganisaatiossa olemassa jo ennen tutkimusta, oli niiden yhdistäminen toimintamalliksi perusteltua ja lisäarvoa tuottavaa. Toimintamalli osoitti, että osaamisen johtamisen onnistumisen kannalta on tärkeää, että yrityksen eri yksiköiden välinen vuoropuhelu on sujuvaa, ja että toimialakohtaiset erityisvaatimukset tulevat huomioiduiksi. Tutkimustulosten myötä kohdeorganisaatiossa saatiin käyttöön uusia osaamisen johtamisen työkaluja, esimerkiksi täysin uusittu perehdytysohjelma toimitusketjukoordinointiin.
The theoretical framework was built on the keystones of the knowledge capital: mission, vision and strategy of the company. Additionally, it included the definition of different levels of knowledge, the terminology of knowledge and the concept of knowledge management.
The information for this study was gathered by using interviews both with the key persons of knowledge management at Oriola Oy as well as with an HR specialist at Lindström Oy which enabled an interesting comparison between different industries. The observations identified during the interviews were supplemented by the author´s observations at everyday work.
This study resulted in the model for managing knowledge capital in Oriola Oy and defined knowledge requirements of a Supply Chain Coordinator. The elements of knowledge management existed in the company before the study but combining them into a new structure created value to the process. The model points out as one conclusion of this study that a fluent communication between different units of a company is a must for a successful management of knowledge. In addition, the industry specific requirements need to be carefully considered.
Actions taken after publishing the results of the study offered concrete tools to manage knowledge in Oriola Oy. The pilot organization of Supply Chain Coordinators has for example implemented a completely new training program for a new team member. The process of defining a required knowledge of a specific job description will be applied in the company according to the follow-up measures of this study.