Kuvaus kuntouttavan työtoimintapaikan ydintekijöistä

Abstract

Työttömyyden pitkittyessä yhä suurempi osa työttömistä on kuntouttavan työtoiminnan tarpeessa ja tämän vuoksi kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärät ovat kasvaneet viimeisten vuosien aikana Espoossa. Ostopalveluna ei kuitenkaan ole mahdollista lisätä kuntouttavan työtoiminnan paikkoja suuria määriä. Paikkojen lisäämisessä tulisi hyödyntää Espoon omia toimialoja huomattavasti nykyistä enemmän. Olisi kuitenkin tärkeä tiedostaa tekijät, jotka tukevat asiakkaan toimintakykyä kuntouttavan työtoiminnan paikassa. Näin asiakkaita pystytään ohjaamaan kaupungin toimialoille sellaisiin työtoimintapaikkoihin, jotka soveltuvat kuntouttavaan työtoimintaan.

Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kuvata kuntouttavaan työtoimintaan soveltuvan työtoimintapaikan ydintekijät. Kehittämistyön tavoitteena oli asiakkaiden toimintakyvyn tukeminen. Kehittämistyön toimintaympäristönä oli Espoon työvoiman palvelukeskus.

Kehittämistyössä käytettiin toimintatutkimuksellista lähestymistapaa. Kehittämistyön aineisto hankittiin haastattelemalla kuntouttavassa työtoiminnassa Espoon toimialoilla olevia asiakkaita sekä toimialojen esimiehiä, joilla oli kokemusta kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista omissa yksiköissään. Kehittämistyöhön muodostettiin kehittämisryhmä, joka koostui Espoon työllisyyspalveluiden neljästä sosiaaliohjaajasta. Kehittämistyön aineisto tuotettiin kehittämisryhmän kanssa yhteiskehittelyllä kahdessa tapaamisessa. Työskentelyssä hyödynnettiin asiakkaiden ja esimiesten tuottamaa aineistoa heidän äänensä esiin saamiseksi. Aineistot analysoitiin teoriaohjaavalla sekä aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Kehittämistyön tuotoksena syntyi kuvaus kuntouttavan työtoimintapaikan ydintekijöistä.

Kehittämistyön tulosten mukaan kuntouttavan työtoimintapaikan ydintekijät koostuvat yhdeksästä tekijästä. Nämä ovat perehdytys, sosiaaliset kontaktit, tavoitteellisuus, toimiva yhteistyö, työtehtävät, työyhteisön merkitys, jatkosuunnitelma, ohjaus ja tuki sekä kuntouttavan työtoiminnan rakenteet. Kehittämistyössä tuotettua kuvausta voidaan hyödyntää kuntouttavan työtoiminnan asiakasohjauksessa, kun etsitään uusia kuntouttavan työtoiminnan paikkoja.

As long-term unemployment continues, an increasing number of the unemployed are in need of rehabilitative work and the number has also risen in the City of Espoo in recent years. It is not possible to increase the number of rehabilitative work places with the outsourced services. The different facilities in Espoo should be utilized more. However, it is important to recognize the factors that support client’s functional capacity in rehabilitative work place. This way it is possible to direct clients to the city´s own facilities in the type of work places that are suitable for rehabilitative work.

The purpose of this development project was to describe the main factors of a rehabilitative work place. The goal of this project was to support client’s functional capacity. The development project was carried out in Espoo employment service center.

Action research methods were used in this development project. The material was collected by interviewing clients who were in rehabilitative work in Espoo´s facilities and by interviewing managers with experience of having rehabilitative work clients in their units. A development group was established for the development project consisting of four social counsellors of Espoo employment services. The development project material was produced with the development group using co-development method in two meetings. The material that the clients and superiors produced was used in the project so that their voice could be heard. The material was analyzed using data-oriented content analysis and theory-driven content analysis. The output of the development project was the description of the main factors of rehabilitative work place.

According to the results of the development project rehabilitative work place consists of nine factors: orientation, social contacts, goal orientation, functional co-operation, tasks, importance of work colleagues, follow-up plan, guidance and support, and framework of rehabilitative work. The development project can be utilized when doing client guidance and searching for new rehabilitative work places.