Työhyvinvointi lähiesihenkilöiden kokemana : kuormitustekijät ja tuen saatavuus
Lumme, Teresa; Olkinuora, Piia (2024)
Lumme, Teresa
Olkinuora, Piia
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112529759
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112529759
Tiivistelmä
Työhyvinvoinnista on puhuttu jo Antiikin Kreikassa, ja nykyään ymmärretään hyvinvoivan henkilöstön merkitys muun muassa yritysten tuottavuudelle. Työhyvinvoinnin tutkimuksissa esihenkilön näkökulma jää usein ulkopuolelle. Opinnäytetyön tarkoituksena olikin selvittää kahden Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelualalla toimivan yrityksen lähiesihenkilöiden kokemaa työhyvinvointia, työn kuormittavuutta sekä tuen saamista. Työn tarkoituksena oli saada selville, millaisena esihenkilöt kokivat oman työhyvinvointinsa ja mitkä tekijät koettiin kuormittavina. Lisäksi selvitettiin, mitä toiveita heillä olisi työnantajalle, jotta työhyvinvointi kasvaisi. Työn tavoitteena on saada tietoa esihenkilöitä kuormittavista tekijöistä sekä tarvittavasta tuen muodosta ja saatavuudesta.
Tutkimus toteutettiin määrällisellä tutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin sähköisenä FORMS-lomakekyselynä. Formatiivilla lomakkeella kysyttiin taustatietojen lisäksi työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä teemoittain. Tulokset analysoitiin SPSS-ohjelmalla käyttäen Spearmanin korrelaatiota.
Keskeisimmät tulokset osoittivat työhyvinvoinnin olevan hyvällä tasolla. Suuri osa vastaajista tuli mielellään töihin ja koki saavansa riittävästi tukea työnantajalta ja esihenkilöltä. Esihenkilöt toivoivat saavansa enemmän arvostusta ja palautetta työstään. Kolmantena esiin nousi toive työnohjauksen saatavuuden parantamisesta.
Palautteen antaminen työntekijöille voisi olla säännöllistä ja suunniteltu osaksi arkea. Positiivisen palautteen saaminen luo arvostuksen tunteen ja kannustaa heitä. Säännöllinen johdon työnohjaus loisi turvallisen tavan saada kollegoiden tukea ja auttaa jaksamisessa.
Tutkimus toteutettiin määrällisellä tutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin sähköisenä FORMS-lomakekyselynä. Formatiivilla lomakkeella kysyttiin taustatietojen lisäksi työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä teemoittain. Tulokset analysoitiin SPSS-ohjelmalla käyttäen Spearmanin korrelaatiota.
Keskeisimmät tulokset osoittivat työhyvinvoinnin olevan hyvällä tasolla. Suuri osa vastaajista tuli mielellään töihin ja koki saavansa riittävästi tukea työnantajalta ja esihenkilöltä. Esihenkilöt toivoivat saavansa enemmän arvostusta ja palautetta työstään. Kolmantena esiin nousi toive työnohjauksen saatavuuden parantamisesta.
Palautteen antaminen työntekijöille voisi olla säännöllistä ja suunniteltu osaksi arkea. Positiivisen palautteen saaminen luo arvostuksen tunteen ja kannustaa heitä. Säännöllinen johdon työnohjaus loisi turvallisen tavan saada kollegoiden tukea ja auttaa jaksamisessa.
