Palkkauksen läpinäkyvyyden kiristyvät vaatimukset rekrytoinnissa
Blom, Krista (2024)
Blom, Krista
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112630245
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112630245
Tiivistelmä
Sukupuolten tasa-arvoa edistävä EU:n uusi palkkauksen läpinäkyvyysdirektiivi on astumassa voimaan vuonna 2026. Tuore lainsäädäntö kiristää palkkauksen läpinäkyvyyteen kohdistuvia vaatimuksia kattaen työsuhteen koko elinkaaren. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ja kuvata palkitsemisen läpinäkyvyyden ajankohtaista tilannetta rekrytointi- eli työhönottovaiheessa Suomessa. Lopputuloksena muodostui suosituksia sekä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia suomalaiselle elinkeinoelämälle siirtymässä kohti uuden lainsäädännön toimeenpanoa.
Teoreettinen viitekehys käsittelee läpinäkyvän ja oikeudenmukaisen palkitsemisen vaikutuksia sekä yksilön että organisaation näkökulmasta. Lisäksi kuvataan rahallisen palkitsemisen tyypillisimmät menetelmät sekä palkkausjärjestelmät ja niiden oleellinen merkitys samapalkkaisuuden tavoitteen saavuttamisessa. Lopuksi perehdytään palkkauksen läpinäkyvyyden kannalta oleellisimpiin lainsäädännön kokonaisuuksiin, mukaan lukien pian voimaan astuvan tuoreen lainsäädännön sisältöön.
Empiirinen tutkimus toteutettiin dokumenttianalyysina, jossa yhdisteltiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia sisällönanalyysin menetelmiä. Aineistona käytettiin julkisia rekrytointi-ilmoituksia, jotka kerättiin Duunitori-palvelusta eri toimialoilta kolmen viikon ajan keväällä 2024. Analyysissä palkkauksen läpinäkyvyyttä tarkasteltiin tutkimalla, mitä rekrytointi-ilmoituksissa kerrotaan palkkauksesta.
Tulokset osoittivat rahalliseen palkitsemiseen liittyvien tietojen olevan toistaiseksi varsin harvinainen osa rekrytointi-ilmoituksia. Niissä ilmoituksissa, joissa rahallista palkitsemista oli kuvattu, julkaistiin yleisimmin tietoja työsuhde-eduista sekä peruspalkkauksesta. Huomattavasti harvinaisempaa oli julkaista tietoja täydentävästä palkitsemisesta, palkkaperusteista tai mahdollisuuksista vaikuttaa rahalliseen palkitsemiseen.
Työn lopputulemana syntyi viisi keskeistä kehitysehdotusta palkkauksen läpinäkyvyyden kehittämiseksi rekrytointivaiheessa. Tulosten perusteella organisaatioiden suositellaan kiinnittävän huomiota erityisesti annettujen palkkatietojen riittävään laajuuteen, tarkkuuteen sekä hakijaystävälliseen kuvaamisen tapaan. Tämä edellyttää sitä, että organisaatioilla on käytössään läpinäkyvyyden kestävät palkkausjärjestelmät palkkojen perusteluun.
Lisäksi kuvaamalla tarkemmin täydentäviä palkitsemisen tapoja sekä kehittämällä uudenlaisia keinoja puhua palkitsemisesta jo entuudestaan vakiintuneiden mallien rinnalle, organisaatioilla voi olla mahdollisuus saavuttaa merkittävää kilpailuetua rekrytointimarkkinoilla suhteessa kilpailijoihin.
Teoreettinen viitekehys käsittelee läpinäkyvän ja oikeudenmukaisen palkitsemisen vaikutuksia sekä yksilön että organisaation näkökulmasta. Lisäksi kuvataan rahallisen palkitsemisen tyypillisimmät menetelmät sekä palkkausjärjestelmät ja niiden oleellinen merkitys samapalkkaisuuden tavoitteen saavuttamisessa. Lopuksi perehdytään palkkauksen läpinäkyvyyden kannalta oleellisimpiin lainsäädännön kokonaisuuksiin, mukaan lukien pian voimaan astuvan tuoreen lainsäädännön sisältöön.
Empiirinen tutkimus toteutettiin dokumenttianalyysina, jossa yhdisteltiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia sisällönanalyysin menetelmiä. Aineistona käytettiin julkisia rekrytointi-ilmoituksia, jotka kerättiin Duunitori-palvelusta eri toimialoilta kolmen viikon ajan keväällä 2024. Analyysissä palkkauksen läpinäkyvyyttä tarkasteltiin tutkimalla, mitä rekrytointi-ilmoituksissa kerrotaan palkkauksesta.
Tulokset osoittivat rahalliseen palkitsemiseen liittyvien tietojen olevan toistaiseksi varsin harvinainen osa rekrytointi-ilmoituksia. Niissä ilmoituksissa, joissa rahallista palkitsemista oli kuvattu, julkaistiin yleisimmin tietoja työsuhde-eduista sekä peruspalkkauksesta. Huomattavasti harvinaisempaa oli julkaista tietoja täydentävästä palkitsemisesta, palkkaperusteista tai mahdollisuuksista vaikuttaa rahalliseen palkitsemiseen.
Työn lopputulemana syntyi viisi keskeistä kehitysehdotusta palkkauksen läpinäkyvyyden kehittämiseksi rekrytointivaiheessa. Tulosten perusteella organisaatioiden suositellaan kiinnittävän huomiota erityisesti annettujen palkkatietojen riittävään laajuuteen, tarkkuuteen sekä hakijaystävälliseen kuvaamisen tapaan. Tämä edellyttää sitä, että organisaatioilla on käytössään läpinäkyvyyden kestävät palkkausjärjestelmät palkkojen perusteluun.
Lisäksi kuvaamalla tarkemmin täydentäviä palkitsemisen tapoja sekä kehittämällä uudenlaisia keinoja puhua palkitsemisesta jo entuudestaan vakiintuneiden mallien rinnalle, organisaatioilla voi olla mahdollisuus saavuttaa merkittävää kilpailuetua rekrytointimarkkinoilla suhteessa kilpailijoihin.
