Vastuullisuuden kehittäminen GRESB-arviointivaatimusten mukaisesti: Case Aare Invest Oy

Abstract

Yritysvastuu on enemmän kuin lainsäädännöllisten vaatimusten täyttämistä. Se on tahtotila, jota kaikkien yrityksien tulisi tavoitella ja noudattaa säilyttääksemme maapallon elinvoimaisena tuleville sukupolville. Se on sitoutumista toimia oikeudenmukaisesti niin ympäristöä kuin ihmisiä kohtaan. Se tarkoittaa konkreettisia tekoja: siirtymistä uusiutuvaan energiaan, uusia teknologiaratkaisuja ja aktiivista sidosryhmätyöskentelyä. Yrityksiltä vaaditaan, että ne tekevät enemmän kuin vain noudattavat sääntöjä – niiden on oltava esimerkkejä siitä, miten kestävä ja eettinen liiketoiminta voi vaikuttaa positiivisesti ympäröivään maailmaan. Muutoksen aikaansaaminen ei ole helppoa, mutta se on välttämätöntä. Se vaatii yrityksiltä avoimuutta, rehellisyyttä ja rohkeutta kohdata omat haasteensa ja löytää uusia kestävämpiä ratkaisuja.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia kehityssuunnitelma toimeksiantajayritys Aare Invest Oy:n vastuullisuuden edistämiseksi. Kehityssuunnitelma pohjautui suoritetun GRESB-arvioinnin arviointiviitekehykseen, jonka alustavat tulokset yhtiö oli saanut syksyn 2024 aikana. Kehityssuunnitelman laatimista varten oli tärkeää tuntea arviointikriteerit ja analysoida niiden pohjalta yrityksen liiketoimintaa.

Vastuullisuuden edistämisellä tavoiteltiin GRESB-arvioinnin parannuksen ohella liiketoiminnallisia hyötyjä, jotka tukevat yrityksen pitkäjänteistä menetystä ja kilpailukykyä. Tänä päivänä kestävä liiketoiminta tulisi olla kaiken yritystoiminnan perusedellytys. Pelkästään voitontavoittelu ei ole enää liiketoiminnan tavoite, vaan kysymys kuuluu, miten voittoa tavoitellaan ja mitä arvoa yritys luo toiminnallaan ympäröivään yhteisöön ja yhteiskuntaan.

Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin yritysvastuun keskeiset osa-alueet, vastuullisuusraportoinnin suuntaa kohti CSRD:tä sekä GRESB-arviointia yksityiskohtaisesti. Teoreettisen tietoperustan myötä siirryttiin tarkemmin toimeksiantajayrityksen pariin ja kohti kehityssuunnitelmaa.

Opinnäytetyössä hyödynnettiin tutkimuksellista kehittämistyötä ja käytettäviä menetelmiä olivat muun muassa konstruktiivinen tutkimusmenetelmä ja benchmarking. Opinnäytetyö noudatti tutkimuksellisen kehittämistyön tyypillistä projektin kulkua, jättäen kuitenkin itse kehittämishankkeen toteuttamisen ja kehittämisprosessin lopputuloksen arvioinnin opinnäytetyön ulkopuolelle. Kehityssuunnitelman osalta yhdistettiin kerätty tietotaito teorian pohjalta itse käytännön kehitystyöhön.

Lopputuloksena muodostui kattavat kehitystoimenpiteet sisältävä kehityssuunnitelma, jonka pohjalta toimeksiantajayrityksen on helpompi aloittaa massiivinen arviointiprojekti vuodelle 2025. Kehityssuunnitelma selkeyttää laajan GRESB-arvioinnin rakenteen pilkkoen sen osa-aluekohtaisesti ja esittäen kehitystoimenpiteet kohdennetusti valittuihin indikaattoreihin.