LH:n ja FSH:n näytemateriaalin verifiointi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kliinisen kemian yksikössä
Ahola, Tuovi; Latva-Nevala, Riitta (2015)
Ahola, Tuovi
Latva-Nevala, Riitta
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502232479
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502232479
Tiivistelmä
Luteinisoiva hormoni (LH) ja follikkelia stimuloiva hormoni (FSH) ovat aivolisäkkeen etulohkon tuottamia hormoneja. Niitä tarvitaan sukupuolihormonien tuotantoon sekä naisilla että miehillä. Naisilla LH ja FSH säätelevät munasarjoissa estrogeenin ja progesteronin tuotantoa. Miehillä LH ja FSH säätelevät kiveksissä androgeenien synteesiä ja eritystä.
Opinnäytetyön aiheena on LH:n ja FSH:n näytemateriaalin muutoksen verifiointi. Aihe saatiin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kliinisen kemian yksiköltä, jossa oli tullut ajankohtaiseksi vaihtaa LH:n ja FSH:n osalta näytemateriaali seerumista plasmaan. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kliinisen kemian yksikölle LH:n ja FSH:n pitoisuuksista seerumi- ja plasmanäytteissä. Tutkimuksen tarkoituksena oli verifioinnin eli todentamisen avulla selvittää LH:n ja FSH:n pitoisuuksien eroja seerumi- ja plasmanäytteissä. Tutkimuksella selvitettiin, voidaanko LH:n ja FSH:n kohdalla toteuttaa näytemateriaalin muutos seerumista plasmaan.
Seeruminäytteitä ja vertailuun käytettäviä rinnakkaisia plasmanäytteitä kerättiin potilasnäytteinä LH:sta 81 ja FSH:sta 122 näytettä. Määritykset suoritettiin Cobas® 8000 e602 – analysaattorilla, elektrokemiluminometrisella immunoanalyysilla. Testauksen toistettavuus selvitettiin laskemalla sarjojen välinen ja sarjan sisäinen hajonta. Sarjojen välisessä hajonnassa käytettiin 20 LH:n ja FSH:n kontrollitulosta sekä matalalta että korkealta tasolta, joiden perusteella tulokset laskettiin. Sarjan sisäisessä hajonnassa tuloksien laskemiseen tarvittiin kaksi eri plasmanäytettä kummastakin hormonista ja näytteet määritettiin kukin kymmenen kertaa peräkkäin.
Tulokset käsiteltiin ja laskettiin Microsoft Excel – taulukkolaskentaohjelmalla, jonka avulla luotiin hajontakuviot. Tulosten perusteella saatiin selville, että LH:n ja FSH:n seerumi- ja plasmanäytteiden tulostasot ovat yhteneväiset, lukuun ottamatta joitakin normaaleja satunnaispoikkeamia. Korrelaatiokerroin LH:lla on 0,9983 ja FSH:lla 0,9995. Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että plasma soveltuu näytemateriaaliksi määritettäessä LH- ja FSH -pitoisuuksia ja muutos näytemateriaalissa seerumista plasmaan on mahdollinen Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kliinisen kemian yksikössä.
Opinnäytetyön aiheena on LH:n ja FSH:n näytemateriaalin muutoksen verifiointi. Aihe saatiin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kliinisen kemian yksiköltä, jossa oli tullut ajankohtaiseksi vaihtaa LH:n ja FSH:n osalta näytemateriaali seerumista plasmaan. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kliinisen kemian yksikölle LH:n ja FSH:n pitoisuuksista seerumi- ja plasmanäytteissä. Tutkimuksen tarkoituksena oli verifioinnin eli todentamisen avulla selvittää LH:n ja FSH:n pitoisuuksien eroja seerumi- ja plasmanäytteissä. Tutkimuksella selvitettiin, voidaanko LH:n ja FSH:n kohdalla toteuttaa näytemateriaalin muutos seerumista plasmaan.
Seeruminäytteitä ja vertailuun käytettäviä rinnakkaisia plasmanäytteitä kerättiin potilasnäytteinä LH:sta 81 ja FSH:sta 122 näytettä. Määritykset suoritettiin Cobas® 8000 e602 – analysaattorilla, elektrokemiluminometrisella immunoanalyysilla. Testauksen toistettavuus selvitettiin laskemalla sarjojen välinen ja sarjan sisäinen hajonta. Sarjojen välisessä hajonnassa käytettiin 20 LH:n ja FSH:n kontrollitulosta sekä matalalta että korkealta tasolta, joiden perusteella tulokset laskettiin. Sarjan sisäisessä hajonnassa tuloksien laskemiseen tarvittiin kaksi eri plasmanäytettä kummastakin hormonista ja näytteet määritettiin kukin kymmenen kertaa peräkkäin.
Tulokset käsiteltiin ja laskettiin Microsoft Excel – taulukkolaskentaohjelmalla, jonka avulla luotiin hajontakuviot. Tulosten perusteella saatiin selville, että LH:n ja FSH:n seerumi- ja plasmanäytteiden tulostasot ovat yhteneväiset, lukuun ottamatta joitakin normaaleja satunnaispoikkeamia. Korrelaatiokerroin LH:lla on 0,9983 ja FSH:lla 0,9995. Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että plasma soveltuu näytemateriaaliksi määritettäessä LH- ja FSH -pitoisuuksia ja muutos näytemateriaalissa seerumista plasmaan on mahdollinen Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kliinisen kemian yksikössä.