Työyhteisön reflektiivisyyden ja dialogisuuden merkitys sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten alalla pysymiselle
Tampereen ammattikorkeakoulu
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7592-01-4
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7592-01-4
Tiivistelmä
Työsuojelurahaston rahoittama tutkimushanke ‘Työyhteisön reflektiivisyyden ja dialogisuuden merkitys sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten alalla pysymiselle’ toteutettiin Tampereen ammattikorkeakoulussa 1.1.2023–31.12.2024. Tutkimushankkeessa tarkasteltiin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työyhteisöjen reflektiivisyydelle ja dialogisuudelle antamia merkityksiä osana alalla pysymistä.
Hankkeen empiirisessä vaiheessa toteutettiin 13 eri julkisen ja yksityisen sosiaali- ja terveysalan työyhteisön haastattelut. Osallistuvia työyhteisöjä haastateltiin kaksi kertaa, jolloin aineisto kokonaisuudessaan muodostui 26 työyhteisöhaastattelusta. Haastatteluaineisto analysoitiin tulkinnallisella fenomenologisella menetelmällä (interpretative phenomenological analysis, IPA). Tulokset osoittavat työyhteisöjen reflektiivisyydellä ja dialogisuudella olevan suuri merkitys alalla ja työpaikassa pysymiseksi, mutta niillä on myös merkitystä työhyvinvoinnille ja työntekijöiden hyvinvoinnille yleensä.
Empiirisen vaiheen tulosten ja aiemman kirjallisuuden perusteella muodostettiin ilmiötä kuvaava käsiteellinen malli, jonka pohjalta yhdessä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ja hallinnon edustajien kanssa muodostettiin kehittämisehdotukset alalla pysymisen ja työyhteisöjen reflektiivisyyden ja dialogisuuden tukemiseksi.
Hankkeen empiirisessä vaiheessa toteutettiin 13 eri julkisen ja yksityisen sosiaali- ja terveysalan työyhteisön haastattelut. Osallistuvia työyhteisöjä haastateltiin kaksi kertaa, jolloin aineisto kokonaisuudessaan muodostui 26 työyhteisöhaastattelusta. Haastatteluaineisto analysoitiin tulkinnallisella fenomenologisella menetelmällä (interpretative phenomenological analysis, IPA). Tulokset osoittavat työyhteisöjen reflektiivisyydellä ja dialogisuudella olevan suuri merkitys alalla ja työpaikassa pysymiseksi, mutta niillä on myös merkitystä työhyvinvoinnille ja työntekijöiden hyvinvoinnille yleensä.
Empiirisen vaiheen tulosten ja aiemman kirjallisuuden perusteella muodostettiin ilmiötä kuvaava käsiteellinen malli, jonka pohjalta yhdessä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ja hallinnon edustajien kanssa muodostettiin kehittämisehdotukset alalla pysymisen ja työyhteisöjen reflektiivisyyden ja dialogisuuden tukemiseksi.