Lapsuuden ja nuoruuden liikunnan vaikutus aikuisen mielenterveyteen : kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Aktiivinen liikunta on tärkeää lasten kasvulle ja kehitykselle, ja on tiedossa, että fyysinen aktiivisuus lapsilla ja nuorilla vaikuttaa positiivisesti fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja kognitiiviseen terveyteen. Nykyään lapset kuitenkin liikkuvat vuosi vuodelta vähemmän. Samalla mielenterveysongelmat ovat kasvava ongelma, jotka heikentävät ihmisten elämänlaatua ja kuormittavat terveydenhuol-toa (THL 2023). Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, millä tavoin lapsuuden ja nuoruuden liikuntaharrastukset vaikuttavat mielenterveyteen aikuisena. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä liikuntaharrastusten pitkäaikaisista mielenterveydellisistä vaikutuksista ja tunnistaa keskeisiä mielenterveyttä tukevia tekijöitä. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku suoritettiin tietokannoista EBSCO ja PubMed. EBSCO:n haku toteutettiin CINAHL- ja MEDLINE-tietokannoissa. Katsaukseen valittiin yhdeksän vertaisarvioitua tieteellistä tutkimusta. Aineisto käsiteltiin deduktiivista sisällönanalyysiä mukaillen ja jäsenneltiin seuraavasti: 1. Liikuntaharrastusten pitkäaikaiset mielenterveydelliset vaikutukset. 2. Mielenterveyttä tukevat tekijät. 3. Liikunnan tason, muodon ja intensiteetin vaikutus. 4. Fyysinen aktiivisuus aikuisuudessa. Katsauksen tulokset vastasivat pitkälti tietoperustassa muodostettua käsitystä aiheesta. Säännöllisellä liikuntaharrastuksella lapsuudessa ja nuoruudessa oli merkittävä positiivinen vaikutus mielenterveyteen aikuisena, sillä se vähensi henkistä kärsimystä, masennusoireita ja stressiä. Se tuki mielenterveyttä usein eri tavoin, joista merkittävimpinä se paransi itsetuntoa, minäkuvaa ja minäpystyvyyttä sekä tarjosi mahdollisuuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja tuki sosiaalisten taitojen kehittymistä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että säännöllinen liikunta lapsuudessa ja nuoruudessa voi ehkäistä mielenterveysongelmien, kuten masennuksen ja ahdistuksen, kehittymistä tulevaisuudessa. Tulokset tukevat sitä, että liikuntaa on jatkossakin hyvä sisällyttää yhteisöjen, kuten koulujen ohjelmiin mielenterveyden edistämiseksi.