Koijärven kirkko : rakennushistoriallinen selvitys

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä rakennushistoriallinen selvitys Forssassa sijaitsevasta, vuonna 1922 valmistuneesta Koijärven kirkosta. Rakennus rakennettiin alun perin seurantaloksi, mutta vain vuotta myöhemmin se vihittiin Koijärven seurakunnan väliaikaiseksi kirkoksi. Rakennus on kuitenkin toiminut kirkkona jo yli sata vuotta. Koijärven kirkon rakennushistoriallisen selvityksen tilaajana toimi kirkon nykyinen omistaja Forssan seurakunta.

Rakennushistoriallisen selvityksen tärkein tavoite oli tunnistaa ja tuoda näkyville rakennuksen erityispiirteet ja arvot, jotta ne voidaan ottaa huomioon tulevissa korjaus- ja muutostöissä sekä rakennuksen ylläpidossa. Selvityksessä tutkittiin rakennuksen historiaa sekä inventoitiin nykytila. Tutkimusmenetelmiin kuuluivat arkisto- ja kenttätyöskentely; arkistotyöskentelyn kautta saatiin vastauksia rakennuksen historiasta ja muutosvaiheista, kun taas kenttätyöskentelyllä kerättiin tietoa rakennuksen nykytilasta.

Rakennuksen alkuperäiset piirteet ovat nähtävissä selkeämmin sen julkisivuissa kuin sisätiloissa. Kirkkosalin ja lehterin muodostama kokonaisuus on rakennuksen säilyneimpiä ja siten arvokkaimpia osia. Arkkitehtuuriltaan rakennus on melko perinteinen suomalainen hirsirakennus ja seurantalo, mutta siinä on myös nähtävillä ajan tyylisuuntaukselle, 1920-luvun klassismille, ominaisia piirteitä. Monet kirkon nykyisistä ominaisuuksista selittyvät alkuperäisellä käyttötarkoituksella, ja tilahierarkian ja -järjestyksen muodossa seurantalon piirteet ovat yhä nähtävillä.

Koijärven kirkon erityisyys liittyy sen historiaan seurantalona. Seurantaloja on muutettu muihin käyttötarkoituksiin, mutta Koijärven kirkko on tiettävästi ainut pysyvästi kirkoksi muutettu seurantalo. Olemassaolollaan kirkko kertoo kahden eri rakennustyypin historiasta.

This thesis examines the building history of Koijärvi Church and inventories its current condition in the form of a historic building survey. Originally constructed as a community hall in 1922, the building was consecrated as a church for Koijärvi Parish just a year later.

The main objective of the survey was to identify and document the special features and values of the building for future renovations, alterations and maintenance. Research methods included archival and field work; archival work and sources, such as technical drawings and historical newspaper articles, shed light into the building’s history and modifications, while fieldwork with photographing and laser scanning assessed its current state.

As a result of this study, it could be stated that architecturally Koijärvi Church follows the traditional Finnish log-building style, while incorporating elements of the 1920s classicism. Many of its current characteristics rise from its original function as a community hall, which is still reflected in the hierarchy and layout of its spaces. Still, the original features of the building are more clearly visible on its facade than on the interior.

Koijärvi Church is unique in its transformation from a community hall into a church. It embodies the architectural and historical narratives of both building types.