Pintakäsittelyprosessin jäteveden prosessointi
Leppänen, Teuvo (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504227109
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504227109
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö suoritettiin Bluefors Oy:n toimeksiannosta. Työssä käsitellään pintakäsittelylinjaston jäteveden kemiaa ja vedenpuhdistusprosessia.
Opinnäytetyössä tutkittiin pintakäsittelylinjastosta syntynyttä jätevettä, jota pyrittiin puhdistamaan alipainehaihduttimella uudelleenkäyttöä varten. Jäteveden kemiassa tutkittiin prosessissa käytettyjen kemikaalien pitoisuuksia ja niiden mahdollisia reaktioita keskenään. Vedenpuhdistusprosessia tutkittaessa pyrittiin optimoimaan jäteveden haihdutin siten, että jätevedestä saataisiin haihdutettua mahdollisimman paljon vettä, jota kyettäisiin uudelleenkäyttämään pintakäsittelyssä tai voitaisiin hävittää vesijohtovetenä.
Opinnäytetyössä saatiin selville, että pintakäsittelylinjastossa syntyneiden jätevesien yhdistyttyä syntyi hiilidioksidia, joka johti jäteveden sekä haihteen lievään happamuuteen ja hiilidioksidipitoisuuteen. Käyttösuojaselosteita tutkittaessa saatiin pääteltyä, että hiilidioksidin muodostuminen johtui kahden pesuaineen välisestä reaktiosta, jossa natriumkarbonaatti ja sitruunahappo reagoivat keskenään. Täten päätettiin määrittää toisen pesuaineen tarkka natriumkarbonaattipitoisuus ja sen perusteella tarvittava neutralointikemian määrä.
Työn päätteeksi saatiin kaksi vaihtoehtoa, joilla parantaa jäteveden käsittelyprosessia. Ensimmäinen vaihtoehto oli lisätä jätevesisäiliöön natriumhydroksidia hiilidioksidin sitomiseksi. Toinen vaihtoehto oli eristää esipesussa syntynyt jätevesi muusta jätevedestä, sillä se sisälsi hiilidioksidia luovaa natriumkarbonaattia.
Opinnäytetyössä tutkittiin pintakäsittelylinjastosta syntynyttä jätevettä, jota pyrittiin puhdistamaan alipainehaihduttimella uudelleenkäyttöä varten. Jäteveden kemiassa tutkittiin prosessissa käytettyjen kemikaalien pitoisuuksia ja niiden mahdollisia reaktioita keskenään. Vedenpuhdistusprosessia tutkittaessa pyrittiin optimoimaan jäteveden haihdutin siten, että jätevedestä saataisiin haihdutettua mahdollisimman paljon vettä, jota kyettäisiin uudelleenkäyttämään pintakäsittelyssä tai voitaisiin hävittää vesijohtovetenä.
Opinnäytetyössä saatiin selville, että pintakäsittelylinjastossa syntyneiden jätevesien yhdistyttyä syntyi hiilidioksidia, joka johti jäteveden sekä haihteen lievään happamuuteen ja hiilidioksidipitoisuuteen. Käyttösuojaselosteita tutkittaessa saatiin pääteltyä, että hiilidioksidin muodostuminen johtui kahden pesuaineen välisestä reaktiosta, jossa natriumkarbonaatti ja sitruunahappo reagoivat keskenään. Täten päätettiin määrittää toisen pesuaineen tarkka natriumkarbonaattipitoisuus ja sen perusteella tarvittava neutralointikemian määrä.
Työn päätteeksi saatiin kaksi vaihtoehtoa, joilla parantaa jäteveden käsittelyprosessia. Ensimmäinen vaihtoehto oli lisätä jätevesisäiliöön natriumhydroksidia hiilidioksidin sitomiseksi. Toinen vaihtoehto oli eristää esipesussa syntynyt jätevesi muusta jätevedestä, sillä se sisälsi hiilidioksidia luovaa natriumkarbonaattia.