Peltojen kasvukunnon parantaminen Raitalan tilalla
Raitala, Mikko (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504247545
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504247545
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli perehtyä peltojen kasvukuntoon Raitalan tilalla, joka sijaitsee Varsinais-Suomen Loimaan Mellilässä. Tilalla viljellään eri viljoja, öljykasveja sekä sokerijuurikasta. Työssä perehdyttiin kasvukuntoon eri osa-alueiden pohjalta. Työssä tarkasteltiin kasvukuntoon liittyviä asioita fysikaalisen, kemiallisen ja biologisen kasvukunnon näkökulmista työn teoriaosuudessa, sekä tilakohtaisessa osuudessa. Työssä tarkasteltiin kahta eri vertailulohkoa laajemmin, sekä yhtä erillistä lohkoa vesitalouden osalta.
Tilan kasvukuntoa tarkasteltiin tutkimalla pohjaveden korkeutta peltomaassa sekä muiden saatavilla olevien tietojen pohjalta. Tarkastelussa käytettiin tilan viljavuustutkimuksia, Yaran Atfarm-sovellusta sekä opinnäytetyön tekijän omia havaintoja.
Fysikaalisen kasvukunnon suurimmat ongelmat tarkastelussa löytyivät peltojen painanteista, jotka vuodesta toiseen tuottavat taloudellista tappiota talvituhojen ja liikaveden vuoksi. Korjaustoimenpiteeksi näihin ongelmiin valikoitui pellon tasauslanaus GPS-mallinnuksella. Tällä menetelmällä pelto muotoillaan siten, että vesi johtuu pintavaluntana järkeviä reittejä pitkin pois pellolta, tai mahdollisesti tasataan syvimpiä painanteita, jolloin salaojien toiminta on tasaisempaa.
Kemiallisen kasvukunnon osalta pääosaan tarvittavista toimenpiteistä muodostui maan kationinvaihtokapasiteetin optimointi. Peltojen viljavuus on hyvällä tasolla, ja merkittävimmät ongelmat ovat vertailulohkoilla kalsium-magnesium suhteessa. Tilan peltojen maalaji on pääsääntöisesti hiuesavi sekä hiesusavi
Biologisen kasvukunnon osalta työssä todetaan, että muokkausta keventämällä ja orgaanisen aineksen määrä maksimoimalla peltojen kasvukunto paranee parhaalla mahdollisella tavalla. Nämä toimenpiteet onnistuvat vain, mikäli pelto on kaikilta osin hyvässä kasvukunnossa. Työn tärkein tulos on, että peltomaan kasvukuntoon vaikuttavat tekijät ovat sidoksissa toisiinsa. Kaikkien osa-alueiden pellossa pitää toimia, jotta kasvukuntoa pystytään parantamaan.
Tilan kasvukuntoa tarkasteltiin tutkimalla pohjaveden korkeutta peltomaassa sekä muiden saatavilla olevien tietojen pohjalta. Tarkastelussa käytettiin tilan viljavuustutkimuksia, Yaran Atfarm-sovellusta sekä opinnäytetyön tekijän omia havaintoja.
Fysikaalisen kasvukunnon suurimmat ongelmat tarkastelussa löytyivät peltojen painanteista, jotka vuodesta toiseen tuottavat taloudellista tappiota talvituhojen ja liikaveden vuoksi. Korjaustoimenpiteeksi näihin ongelmiin valikoitui pellon tasauslanaus GPS-mallinnuksella. Tällä menetelmällä pelto muotoillaan siten, että vesi johtuu pintavaluntana järkeviä reittejä pitkin pois pellolta, tai mahdollisesti tasataan syvimpiä painanteita, jolloin salaojien toiminta on tasaisempaa.
Kemiallisen kasvukunnon osalta pääosaan tarvittavista toimenpiteistä muodostui maan kationinvaihtokapasiteetin optimointi. Peltojen viljavuus on hyvällä tasolla, ja merkittävimmät ongelmat ovat vertailulohkoilla kalsium-magnesium suhteessa. Tilan peltojen maalaji on pääsääntöisesti hiuesavi sekä hiesusavi
Biologisen kasvukunnon osalta työssä todetaan, että muokkausta keventämällä ja orgaanisen aineksen määrä maksimoimalla peltojen kasvukunto paranee parhaalla mahdollisella tavalla. Nämä toimenpiteet onnistuvat vain, mikäli pelto on kaikilta osin hyvässä kasvukunnossa. Työn tärkein tulos on, että peltomaan kasvukuntoon vaikuttavat tekijät ovat sidoksissa toisiinsa. Kaikkien osa-alueiden pellossa pitää toimia, jotta kasvukuntoa pystytään parantamaan.