Hakkuukone- ja sahamittaerot talvisen tukkipuun korjuussa

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin hakkuukonemittauksen ja sahan tehdasmittauksen mittaeroja talviaikaisen kuusi- ja mäntytukin korjuussa. Työssä käsiteltiin myös yleisesti puutavaran mittausta ja yleisimpiä mittausmenetelmiä. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä työn tilaajan, Metsänhoitoyhdistys Päijänteen kanssa.

Opinnäytetyössä verrattiin hakkuukoneiden mittaustuloksia kolmen keskisuomalaisen sahan mittaustuloksiin. Tutkimuksessa tutkittiin yhteensä 18 mittauserää eli koe-erää, joista kuusitukkia oli 10 ja mäntytukkia 8 koe-erää. Kuusitukit jakautuivat kahdelle sahalle siten, että koe-eriä oli molempien osalta 5.

Tutkimuksessa havaittiin mittaeroja mittausmenetelmien välillä niin tilavuudessa kuin pölkkyjen kappalemäärissä. Mittaeroja oli myös molempiin suuntiin, eli osassa koe-eristä hakkuukonemitta oli suurempi kuin sahamitta, osassa tilanne oli päinvastainen. Koe-erien keskimääräiset tilavuuserot vaihtelivat sahasta ja tulkintatavasta riippuen. Kun pölkkyjen kappalemäärät tasattiin, sahan 1 keskimääräinen tilavuusero oli 0,16 %, sahan 2 keskimääräinen tilavuusero oli 0,66 % ja sahan 3 keskimääräinen tilavuusero oli 2,77 %. Sahoilla 1 ja 2 hakkuukonemitta oli pienempi kuin sahamitta, sahalla 3 hakkuukonemitta oli suurempi kuin sahamitta.

Mittaerot olivat kaikkien sahojen osalta suurimman sallitun poikkeaman, eli ±4 % sisällä. Hakkuukoneurakoitsijakohtaisessa tarkastelussa havaittiin sahan 1 ja 2 osalta urakoitsijoiden selittävän tilavuuseron suuntaa. Tutkimuksen tuloksista pääteltiin, että säätämällä hakkuukoneiden mittalaitteet mahdollisimman lähelle saksimittaa, päästään myös lähemmäksi sahamittaa.

Avainsanat Puutavaran mittaus, tilavuusero, hakkuukonemittaus, tehdasmittaus, motomitta, sahamitta. Sivut 31 sivua ja liitteitä 2 sivua