Hulevesiliitosten väärinkytkentöjen tunnistaminen ja vuotovesien selvitys Kirkkonummella
Barygina, Auri (2025)
Barygina, Auri
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505028686
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505028686
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitkä menetelmät voivat olla tehokkaita virheellisesti jätevesiviemäriin liitettyjen hulevesiliitosten tunnistamisessa. Työ toteutettiin yhteistyössä Kirkkonummen Veden kanssa, ja tutkimusalueena oli Kaksosvuorentien alue Kirkkonummella. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään vuotovesien päätymistä viemäriverkostoon ja niiden vaikutuksia sekä tarkastellaan hulevettä ja hulevesijärjestelmiä. Käytännön osuudessa tutkittiin kolmea menetelmää virheellisten liitosten tunnistamiseksi. Lopuksi analysoitiin ja arvioitiin saatujen tutkimustulosten luotettavuutta ja soveltuvuutta ongelman ratkaisuun.
Tutkimuksessa havaittiin, ettei ole olemassa yhtä täysin luotettavaa ja yksiselitteisesti tehokasta menetelmää virheellisten hulevesiliitosten havaitsemiseksi. Tehokkaimmaksi menetelmäksi osoittautui kaivojen ja putkien seulontatutkimus, mutta sen toteuttaminen tarvitaan tarkempia tutkimuksia erityisesti yksityisillä kiinteistöalueilla. Muut menetelmät, kuten KVV-kuvien analysointi ja vuotovesimäärien laskenta, osoittautuivat vähemmän tehokkaiksi puutteellisten lähtötietojen vuoksi. Tässä työssä saadut tulokset tarjoavat hyvän lähtökohdan jatkotutkimuksille, jotka voivat edelleen kehittää tehokkaampia menetelmiä vuotovesien hallintaan ja viemäriverkoston kuormituksen vähentämiseen.
Tutkimuksessa havaittiin, ettei ole olemassa yhtä täysin luotettavaa ja yksiselitteisesti tehokasta menetelmää virheellisten hulevesiliitosten havaitsemiseksi. Tehokkaimmaksi menetelmäksi osoittautui kaivojen ja putkien seulontatutkimus, mutta sen toteuttaminen tarvitaan tarkempia tutkimuksia erityisesti yksityisillä kiinteistöalueilla. Muut menetelmät, kuten KVV-kuvien analysointi ja vuotovesimäärien laskenta, osoittautuivat vähemmän tehokkaiksi puutteellisten lähtötietojen vuoksi. Tässä työssä saadut tulokset tarjoavat hyvän lähtökohdan jatkotutkimuksille, jotka voivat edelleen kehittää tehokkaampia menetelmiä vuotovesien hallintaan ja viemäriverkoston kuormituksen vähentämiseen.
