Interkulttuurinen ohjaaja : teatteriohjaajan käsikirja viittomakielen kohtaamiseen

Abstract

Opinnäytetyö tutkii ja tarkastelee teatteriohjaajan interkulttuurista kompetenssia viittomakielisyyden kohtaamisessa. Esimerkkien kautta tarjotaan työvälineitä viittomakielisyyden ymmärtämiseen ja lähestymiseen. Interkulttuurinen kompetenssi on kulttuurienvälisen viestinnän ammattitaitoa, kykyä ymmärtää toisesta kulttuurista tulevien ihmisten kulttuurisidonnaista taustaa sekä käyttäytymis- ja ajattelumalleja. Interkulttuurisesti tehokkaan vuorovaikutuksen saavuttamiseksi osapuolten tulisi olla tietoisia toistensa todellisuudesta ja suhtautua toisiinsa uteliaisuudella.

Ensimmäisessä osassa esitellään yleisiä viittomakielisiin ja kuuroihin liittyviä kulttuurieroja ja todellisuuden kokemisen tapaa konkreettisin esimerkein. Tekstissä valotetaan viittomakielisen yhteisön nykytilaa ja viittomakielen tulkin työnkuvaa.

Toinen osa keskittyy haastatteluaineiston pohjalta nostamaan esiin yleisiä kuulevan ohjaajan ja viittomakielisen näyttelijän työskentelyyn liittyviä haasteita, sekä ehdottamaan niille konkreettisia ratkaisuja.

Kolmannessa osassa avataan esimerkkitapauksen kautta interkulttuurisen kompetenssin hyötyjä ja mahdollisuuksia taiteellisessa työskentelyssä näyttämöllä. Viittomakieliset katsojat kokevat näyttämön eri tavalla ja omaavat erilaisen tavan vastaanottaa informaatiota. Näkökulman tiedostamisesta on hyötyä, kun tavoitteena on universaali vuorovaikutus yleisön kanssa.

This Bachelor’s thesis studies and examines intercultural competence of a theatre director encountering sign language. By practical examples the writer offers different tools for understanding and approaching sign languish culture. Intercultural competence means cross-cultural communication skills, an ability to understand cultural background of people coming from different cultures aside of their behavioural conventions and mindset. In order to achieve interculturally efficient interaction, both parties should be conscious about each other’s reality and relate to that with curiosity.

Under the first main chapter the writer introduces general cultural differences of the deaf and sign language users with practical examples. Sign language community’s current situation and sign language interpreter’s work is being shed light on.

In the second chapter, based on interviews, the writer questions the challenges of a hearing director and a deaf actor at work, and suggests practical solutions to them.

The third and last part describes advantages and opportunities of intercultural competence within artistic framework on stage. Sign language users experience stage in a different way and they possess different means of receiving information. Recognizing ones angle of view is advantageous when universal interaction with the audience is set as a goal.