Sosiaalisen kognition kuntoutusmenetelmän käytön aikana tapahtuneet muutokset mielenterveyskuntoutujan arjen vuorovaikutustilanteissa

Abstract

Skitsofreniaa sairastavan henkilön kognitiiviset taidot sisältävät tyypillisesti tarkkaavaisuuteen, muistitoimintoihin, toiminnanohjaukseen, motorisiin toimintoihin, kielellisiin kykyihin ja yleiseen älylliseen tasoon liittyviä puutteita. Kognitiiviset oireet vaikuttavat sosiaaliseen toimintakykyyn, elämänlaatuun ja avohoidossa selviytymiseen jopa enemmän kuin psykoosin positiiviset ja negatiiviset oireet. Social Cognition and Interaction Training (SCIT) eli sosiaalisen kognition kuntoutusmenetelmä on ryhmäterapiaohjelma kuntoutujille, joilla on psykoottisia oireita. SCIT sopii henkilöille, jotka kärsivät psykoosisairaudesta ja joilla on ollut sairautensa johdosta vaikeuksia ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. SCIT:issä menetelminä käytetään psykoedukaatiota, ohjaavaa ongelmanratkaisua sekä joitakin kognitiivisbehavioraalisia tekniikoita, kuten sokraattista kyselyä sekä keskustelun muokkausta.

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata sosiaalisen kognition kuntoutusmenetelmän käytön aikana tapahtuneita muutoksia mielenterveyskuntoutujan arjen vuorovaikutustilanteissa ohjaajien näkökulmasta sekä kuvata mielenterveyskuntoutujien kokemaa hyötyä kuntoutusmenetelmästä. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa mielenterveyskuntoutujien vuorovaikutustilanteiden paranemiseksi arjessa. Tarkennetut tutkimuskysymykset ovat 1) Mitä muutoksia kuntoutujan arjen vuorovaikutustilanteissa on tapahtunut SCIT-ryhmän aikana SCIT-ohjaajien sekä harjoittelukumppaneiden näkökulmasta? 2) Mitä hyötyä SCIT-ryhmästä on ollut kuntoutujan kokemana?

Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla SCIT-ryhmän ohjaajia, harjoittelukumppaneita sekä kuntoutujia. Haastattelut tehtiin yksilöhaastatteluina ja apuna käytettiin teemahaastattelurunkoa. Haastattelut litteroitiin, jonka jälkeen aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sekä aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tutkimuksen tulosten mukaan työntekijöiden näkökulmasta kuntoutujissa oli tapahtunut ryhmän aikana kuntoutujan sisäisen toiminnan sekä käytöksen muutosta. Kuntoutujien kokemusten mukaan ryhmä oli yleisesti ottaen hyödyllinen. Kuntoutujat kokivat ryhmän hyödyllisenä sen takia, että he pystyivät opettelemaan ja harjoittelemaan uusia toimintamalleja ryhmässä. Kuntoutujat olivat pystyneet soveltamaan opittuja taitoja arjen vuorovaikutustilanteissa.

Cognitive skills of a person suffering from schizophrenia typically include disabilities concerning observation, memory functions, resource planning, motoric functions, language abilities and level of common intellectual function. Cognitive symptoms affect social behavior, quality of life and the ability to manage in outpatient treatment even more than the positive and negative effects of psychosis. Social Cognition and Interaction Training (SCIT) is a group therapy program for rehabilitees who suffer from psychotic symptoms. SCIT is suitable for persons suffering from psychotic disorder and who have had difficulties with social interaction due to their illness. SCIT uses methods such as psychoeducation, controlled problem solving ability and also some cognitive behavioral techniques such as Socratic inquiries and modifying a conversation.

The purpose of the study was to describe the changes taking place during the social cognition and interaction training from the mentors’ point of view and also to describe the usefulness of the training from the rehabilitee’s standpoint. The goal of the study was to produce information to improve mental health rehabilitee’s daily human interaction. Specific questions of the study were 1) What changes have happened in rehabilitee’s daily human interaction during SCIT training from the mentors’ and training partners’ point of view? 2) What benefit has the rehabilitee gained from SCIT group?

The material of the study was collected interviewing the SCIT group mentors, training partners and rehabilitees. The interviews were made as individual interviews with the help of theme interview frame. The material was analyzed with theory content analysis and databased content method after the interviews were transcribed.

The results of the study show changes in the rehabilitees’ inner function and behavior re-ported by the employees. From the rehabilitees’ stand point the common experience from the group was beneficial and they found the group useful because they could learn and practice new behavior models in a safe environment. In addition, they felt that they could apply learned skills in daily human interaction.