Lecoq-pedagogiikka: historia ja käytäntö : ammatti-identiteettiä etsimässä

Abstract

Opinnäytetyö käsittelee Lecoq-pedagogiikan historiaa sekä käytäntöä. Opinnäytetyön ensimmäinen osio keskittyy tutkimaan kuinka Lecoq-pedagogiikka on kehittynyt. Historiantutkimus alkaa 1800-luvun lopun Pariisista ja keskittyy kertomaan ranskalaisen Jacqeus Copeaun kontribuutiosta Lecoq-pedagogiikan kehittymiselle. Tutkimustyö jatkaa kulkuaan Copeausta Jacques Lecoqiin, jonka nimiin pedagogiikka on jäänyt. Lecoqista siirrytään Lassaâd Saïdiin, joka on yksi Lecoq-pedagogiikkaa kehittäneistä henkilöistä.

Toisessa osassa opinnäytetyö keskittyy kuvaamaan Lecoq-pedagogiikan käytäntöä. Käytäntöä käydään läpi sekä Copeaun että Lecoqin kehitystyön pohjalta. Käymällä läpi näiden kahden teatterivaikuttajan teatteriajattelua, pystymme linkittämään yhteyksiä heidän pedagogioidensa välille. Käytännön kuvailu perää monessa määrin myös omaan koulutushistoriaani Lecoq-pedagogiikan äärellä: käytännönkokemukseni perustuvat kahden vuoden opintoihini Brysselin École Internationale de Théâtre Lassaâdissa.

Kolmas osa keskittyy kuvaamaan Lecoq-pedagogiikan vaikutusta omiin pedagogisiin näkemyksiini sekä loppuohjaukseeni. Ohjaustyöni nimeltä Oblivion sai ensi-iltansa Metropolia Teatterissa 19.2.2015. Esitysprosessin päämääränä oli keskittyä liikeanalyysin tutkimiseen käyttämällä larval-naamiota. Tarkoituksena oli luoda sanaton esitys, jonka tarinankerronta perustuisi liikeilmaisulle. Tässä osassa käyn läpi liikeanalyysin eri osa-alueista sekä teatterinaamioiden käytöstä syntyneitä oivalluksia: tämän reflektoinnin pohjana ovat omat koulutuskokemukseni sekä loppuohjaukseni parissa käyty harjoitusprosessi.

Opinnäytetyön tutkimusmateriaali pohjautuu englanninkieliseen kirjallisuuteen, sillä suomenkielistä kirjallisuutta tai muuta aineistoa ei kyseiseen tutkimuskohteen parista juurikaan ole. Välitän informaatiota englanninkielisistä lähteistä suomen kielellä, jotta tieto olisi helpommin saavutettavissa. Oppimisprosessin merkittävänä tukena on ollut brittiläinen liike-analyysin opettaja Norman Taylor. Hänen kanssaan käydyt keskustelut, harjoitusprosessi sekä haastattelut ovat omalta osaltaan tukeneet opinnäytetyötäni suunnattomasti. Tarkoituksenani on ollut yhdistää Metropolia AMK:n sekä École Lassaâdin opinnot yhdeksi kokonaisuudeksi, joissa esiin nousevat eritoten pedagoginen aspekti sekä taiteilijuus.

The thesis examines Lecoq-pedagogy, its history and practice. The first part of the thesis concentrates on how the Lecoq-pedagogy has developed throughout the past century. The research starts in Paris at the end of 19th century. At the time, there was a Frenchman Jacques Copeau whose contribution to the theater field of the time was revolutionary. By looking back, we can note that he was the initiator of Lecoq-pedagogy. From Copeau the research continues to Jacques Lecoq with whose name the pedagogy has been tied. Moreover from Lecoq we carry on to a man called Lassaâd Saïdi, who has been an important developer of the pedagogy.

The second part of the thesis focuses on the practice of Lecoq-pedagogy. The methods of both Copeau and Lecoq are presented. By these presentations, the similarities between their pedagogies can be indicated. While describing the practise of Lecoq-pedagogy, I also use my personal experiences and knowledge to support the theoretical part. My own practice is based on a two year study at École Internationale de Théâtre Lassaâd at Brussels, Belgium.

The third section of the thesis narrates how Lecoq-pedagogy has influenced my own pedagogical thinking and the process of creating and directing a performance. The performance, named Oblivion, was part of my studies at Metropolia University. Its premiere was the 19th of February, 2015 at Metropolia Theater. The process of the creation concentrated on movement analysis using larval-masks. The objective was to understand the wordless storytelling in theater by using solely mask and the body.

The research material is based on English literature since the Finnish data about the subject is very exiguous. The aim is to bring English information and articulate it into Finnish language so that the information about the subject would be achievable. Major part and support in my learning has come from the British master of movement analysis, Norman Taylor. He has been present on my journey from the beginning and has brought his limitless knowledge to be available whenever needed. The aim of my thesis was to combine experiences and knowledge from both Metropolia University and École Lassaâd. By merging of the two I have underlined the pedagogical and artistic aspects from a personal view.