Omavalvonnan raportoinnin kehittäminen Satakunnan pelastuslaitoksella
Puranen, Joel (2025)
Puranen, Joel
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060319958
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060319958
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Satakunnan pelastuslaitoksen omavalvonnan raportointia siten, että se vastaa organisaation nykyisiä ja tulevia tarpeita sekä tukee pelastustoimen laadunhallintaa ja tehokkuutta. Toimeksiantajana toimi Satakunnan pelastuslaitos, joka hyötyy kehittämistyön tuloksista parantuneen raportoinnin ja mittaristojen avulla. Kehittämistehtävänä oli arvioida nykyistä raportointikäytäntöä, tunnistaa sen heikkoudet ja tarjota konkreettisia kehittämisehdotuksia.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys perustuu pelastustoimen omavalvontaa ohjaavaan lainsäädäntöön, tietojohtamiseen ja riskienhallintaan. Omavalvonnan raportointi on olennainen osa organisaation laadunhallintaa ja sen tulee täyttää lain sille asettamat vaatimukset. Työ toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä hyödyntäen dokumenttianalyysia sekä haastatteluja. Haastattelut kohdistuivat vastuuyksiköiden päälliköihin ja vastuualuejohta-jiin, joiden näkemykset raportointikäytännöistä ja kehitystarpeista muodostivat keskeisen tutkimusaineiston.
Menetelmällisesti työ jakautui dokumenttianalyysiin ja asiantuntijahaastatteluihin. Keskeisiksi tuloksiksi saatiin yksityiskohtainen kuvaus nykyisen raportoinnin heikkouksista, kuten manuaalisen työn määrästä, mittareiden relevanssin puutteesta ja puutteissa raportoinnin vakiinnuttamisessa. Tulosten arviointi osoitti, että nykyinen raportointikäytäntö on osittain toimiva, mutta siihen liittyy merkittäviä kehittämistarpeita. Keskeisiä kehityskohteita olivat raportoinnin visuaalisuuden ja ymmärrettävyyden parantaminen, mittariston tarkentaminen, raportointikäytäntöjen yhdenmukaistaminen ja poikkeamailmoituskäytännön kehittäminen.
Kehittämistyön tuotoksena on nykyisiä tiedonkeruumenetelmiä hyödyntävä päivitetty omavalvontasuunnitelma tukemaan omavalvonnan sujuvuutta ja raportoinnin hyödynnettävyyttä niin organisaation sisällä kuin alueen väestölle. Suunnitelmassa on otettu huomioon keskeiset kehittämiskohteet.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys perustuu pelastustoimen omavalvontaa ohjaavaan lainsäädäntöön, tietojohtamiseen ja riskienhallintaan. Omavalvonnan raportointi on olennainen osa organisaation laadunhallintaa ja sen tulee täyttää lain sille asettamat vaatimukset. Työ toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä hyödyntäen dokumenttianalyysia sekä haastatteluja. Haastattelut kohdistuivat vastuuyksiköiden päälliköihin ja vastuualuejohta-jiin, joiden näkemykset raportointikäytännöistä ja kehitystarpeista muodostivat keskeisen tutkimusaineiston.
Menetelmällisesti työ jakautui dokumenttianalyysiin ja asiantuntijahaastatteluihin. Keskeisiksi tuloksiksi saatiin yksityiskohtainen kuvaus nykyisen raportoinnin heikkouksista, kuten manuaalisen työn määrästä, mittareiden relevanssin puutteesta ja puutteissa raportoinnin vakiinnuttamisessa. Tulosten arviointi osoitti, että nykyinen raportointikäytäntö on osittain toimiva, mutta siihen liittyy merkittäviä kehittämistarpeita. Keskeisiä kehityskohteita olivat raportoinnin visuaalisuuden ja ymmärrettävyyden parantaminen, mittariston tarkentaminen, raportointikäytäntöjen yhdenmukaistaminen ja poikkeamailmoituskäytännön kehittäminen.
Kehittämistyön tuotoksena on nykyisiä tiedonkeruumenetelmiä hyödyntävä päivitetty omavalvontasuunnitelma tukemaan omavalvonnan sujuvuutta ja raportoinnin hyödynnettävyyttä niin organisaation sisällä kuin alueen väestölle. Suunnitelmassa on otettu huomioon keskeiset kehittämiskohteet.