Räimäjärven valuma-aluesuunnitelma

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli koota perustietoa Räimäjärven valuma-alueesta, vesistöistä ja vesistökuormituksesta, ongelmista ja tarpeista sekä kartoittaa vesiensuojelun tehostamismahdollisuuksia valuma-alueella. Räimäjärven sekä sen valuma-alueella sijaitsevien Lyhyenjärven ja Pitkäjärven ekologinen tila on tyydyttävä ja merkittävin tilaa heikentävä tekijä peltoviljelyn aiheuttama ravinnekuormitus. Järvien, myös valuma-alueella sijaitsevan Iso-Petäisen, humuspitoisuus on kasvanut ja ne ovat osin tummuneet.

Valuma-aluesuunnittelun lähtökohtana oli ensisijaisesti järvien ulkoisen ravinnekuormituksen vähentäminen. Työssä kartoitettiin maa- ja metsätalouden vesistökuormitutusta ehkäiseviä ja vähentäviä viljely- ja metsänkäyttömenetelmiä. Valuma-aluetarkastelussa kartoitettiin valuma-alueelle sopivia mahdollisia vesiensuojelurakenteita (kosteikot ja kaksitasouomat) ja niiden sijainteja. Suunnitelman alueelliset tarkastelut tehtiin karttatarkastelun ja mallinnustyökalujen avulla ja niitä täydennettiin maastokatselmuksilla.

Valuma-alueen vaikuttavissa vesiensuojelutoimissa korostuu kuormituksen syntymistä ehkäisevien ja vähentävien toimien merkitys. Kevennetyllä muokkauksella, peltojen talviaikaisella kasvipeitteisyydellä ja suojavyöhykkeillä sekä maan hyvästä kasvukunnosta huolehtimalla vähennetään peltoviljelystä johtuvaa kuormitusta. Jatkuva metsänkasvatus sekä kunnostusojitusten keventäminen vähentävät metsätalouden aiheuttamaa kuormitusta.

Tarkastelun perusteella valuma-alueella ei ole merkittäviä potentiaalisia ja helposti toteutettavissa olevia kohteita vesiensuojelullisesti vaikuttavien kosteikkojen perustamiseen. Aiemmat kosteikkoselvitykset sekä monimuotoisuusnäkökulmat huomioiden kosteikkorakentaminen voisi kuitenkin olla perusteltua muutamilla alueilla. Kaksitasouomien tarkoituksenmukaisuutta alueella tulisi tarkentaa jatkotarkasteluissa. Sisäkuormitteinen Lyhyenjärvi voisi hyötyä hoitokalastuksesta.