Ammatillinen vuorovaikutus : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Lempinen, Jukka (2025)
Lempinen, Jukka
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025062723554
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025062723554
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä vuorovaikutus tarkoittaa ja mitä ammattimainen vuorovaikutus pitää sisällään. Tavoitteena oli tutkia, millaisia osa-alueita ja ilmiöitä vuorovaikutusosaamiseen liittyy, sekä lisätä ymmärrystä vuorovaikutuksen merkityksestä erityisesti ammatillisessa kontekstissa. Työ toteutettiin osana Laurea-ammattikorkeakoulun rikosseuraamusalan sosionomin koulutusohjelmaa.
Opinnäytetyö tehtiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka tarkoituksena oli koota ja jäsentää olemassa olevaa tutkimustietoa vuorovaikutuksesta. Työssä tarkasteltiin vuorovaikutuksen ilmenemismuotoja, sen merkitystä ammatillisessa kontekstissa. Lisäksi pyrittiin hahmottamaan vuorovaikutustutkimuksen nykytilaa ja sen mahdollisia haasteita. Kirjallisuuskatsauksen perusteella vuorovaikutus on monisyinen prosessi, joka voi tapahtua sanallisesti tai sanattomasti – esimerkiksi eleiden, ilmeiden tai äänensävyn kautta. Ammattimainen vuorovaikutus edellyttää kuuntelemisen herkkyyttä, empatiaa, tilannetajua ja selkeää viestintää. Se tukee luottamuksen rakentumista, asiakkaan tilanteen ymmärtämistä ja eettisesti kestävää työskentelyä. Hyvä vuorovaikutus yhdistää asiantuntemuksen, yhteistyötaidot, jämäkkyyden ja inhimillisen kohtaamisen.
Vuorovaikutus on ihmisten välistä viestintää, joka voi tapahtua monella tavalla, kuten puhumalla, elehtimällä, ilmein tai kirjoittamalla. Sen avulla jaetaan tietoa, rakennetaan ihmissuhteita ja ilmaistaan tunteita. Kun ymmärrämme paremmin vuorovaikutuksen eri tapoja ja keinoja, opimme myös ymmärtämään itseämme ja muita erilaisissa tilanteissa, olipa kyse arjen kohtaamisista tai työelämän vuorovaikutustilanteista. Jatkotutkimuksena olisi kiinnostavaa tutkia tarkemmin esimerkiksi sitä, miten stressi tai sijaistraumatisoituminen vaikuttavat ammatilliseen vuorovaikutukseen. Samoin voisi olla hyödyllistä tarkastella, miten rekrytointi, johtaminen ja työyhteisön ilmapiiri heijastuvat asiakastyön laatuun. Erityisen mielenkiintoista olisi selvittää, muuttuuko vuorovaikutuksen luonne, kun työskennellään haastavien asiakasryhmien kanssa tai kuormittavissa tilanteissa.
Opinnäytetyö tehtiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka tarkoituksena oli koota ja jäsentää olemassa olevaa tutkimustietoa vuorovaikutuksesta. Työssä tarkasteltiin vuorovaikutuksen ilmenemismuotoja, sen merkitystä ammatillisessa kontekstissa. Lisäksi pyrittiin hahmottamaan vuorovaikutustutkimuksen nykytilaa ja sen mahdollisia haasteita. Kirjallisuuskatsauksen perusteella vuorovaikutus on monisyinen prosessi, joka voi tapahtua sanallisesti tai sanattomasti – esimerkiksi eleiden, ilmeiden tai äänensävyn kautta. Ammattimainen vuorovaikutus edellyttää kuuntelemisen herkkyyttä, empatiaa, tilannetajua ja selkeää viestintää. Se tukee luottamuksen rakentumista, asiakkaan tilanteen ymmärtämistä ja eettisesti kestävää työskentelyä. Hyvä vuorovaikutus yhdistää asiantuntemuksen, yhteistyötaidot, jämäkkyyden ja inhimillisen kohtaamisen.
Vuorovaikutus on ihmisten välistä viestintää, joka voi tapahtua monella tavalla, kuten puhumalla, elehtimällä, ilmein tai kirjoittamalla. Sen avulla jaetaan tietoa, rakennetaan ihmissuhteita ja ilmaistaan tunteita. Kun ymmärrämme paremmin vuorovaikutuksen eri tapoja ja keinoja, opimme myös ymmärtämään itseämme ja muita erilaisissa tilanteissa, olipa kyse arjen kohtaamisista tai työelämän vuorovaikutustilanteista. Jatkotutkimuksena olisi kiinnostavaa tutkia tarkemmin esimerkiksi sitä, miten stressi tai sijaistraumatisoituminen vaikuttavat ammatilliseen vuorovaikutukseen. Samoin voisi olla hyödyllistä tarkastella, miten rekrytointi, johtaminen ja työyhteisön ilmapiiri heijastuvat asiakastyön laatuun. Erityisen mielenkiintoista olisi selvittää, muuttuuko vuorovaikutuksen luonne, kun työskennellään haastavien asiakasryhmien kanssa tai kuormittavissa tilanteissa.
