Muovi-painoväriyhdistelmien vaikutus älykortin kestävyyteen

Abstract

Insinöörityössä tutkittiin erilaisten muoviraaka-aineiden vaikutusta älykortin kestävyyteen. Tutkittava kortti varioitiin kuudella eri rakennevaihtoehdolla sekä kymmenellä silkkipainovärillä. Tavoitteena oli löytää sopiva yhdistelmä kestävään älykorttiratkaisuun.

Työ eteni kolmessa vaiheessa sulkien toimimattomat yhdistelmät pois jatkotesteistä. Testisuunnitelmaan kuuluvat testit ovat irtivetolujuustesti, DIN-taivutustesti, dynaaminen taivutustesti, vanhennustesti ja UV-rasitustesti. Testit suoritettiin aina niille korteille, jotka läpäisivät edellisen testivaiheen. Ensin tutkittiin pelkkiä rakenteita, minkä jälkeen lisättiin silkkipainoväri. Irtivetolujuustesti karsi variaatioita jatkotesteistä huomattavasti eniten. Jatkotesteihin päätyivät vain ne variaatiot, jotka saivat hyväksytyt tulokset kaikista testeistä.

Jatkotesteissä saatujen tulosten perusteella lähetettiin kaksi väriyhdistelmää samalla rakenteella eteenpäin tuotetesteihin. Kaksi variaatiota on ideaalinen lopputulos, sillä kustannukset tuotetesteissä eivät nouse liian suuriksi, mutta yhden värin toimimattomuuteen on varauduttu.

In this thesis it was studied how the durability of a smart card can be affected by different plastic materials. The card was varied by using six structure options and ten silk screen printing inks. The goal was to find a suitable combination for a new smart card type.

Study proceeded in three steps disqualifying combinations that did not work. The testing plan included peeling test, DIN-bending test, dynamic bending test, ageing test and UV stress test. Tests were only done for those cards which gave good results in the previous test. First, only structures were tested, and after that, all silk screen prints were added. The peeling test eliminated most of the variations of all tests. Only those variations that passed all the tests were picked up for follow-up tests.

On the basis of the results from follow-up tests, two inks with the same structure were sent to product testing. Two variations are the ideal result because the cost of production test will not rise too high but the risk of one ink to fail is taken care of.