Työnantajamielikuvan vaikutus rekrytointiin : tapaustutkimus
Kumpula, Paul (2025)
Kumpula, Paul
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025082724206
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025082724206
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkin työnantajamielikuvan vaikutusta rekrytointiin. Työn toimeksiantaja on Suomessa toimiva henkilöstöpalvelualan yritys, joka on työssäni anonyymi. Tavoitteena oli tutkia, miten työnantajamielikuva vaikuttaa organisaation rekrytointiin.
Tietoperusta on koottu kirjoista, artikkeleista sekä verkkolähteistä. Työnantaja-mielikuva on käsitteenä laaja ja abstrakti, ja siihen vaikuttaa moni asia, kuten ihmisten mielikuvat, yrityksen maine ja työntekijäkokemus. Myös rekrytointiprosessin eri vaiheet, kuten työpaikkailmoitukset, rekrytointikanavat ja -viestintä ovat isossa roolissa työnantajamielikuvan rakentumiseen. Työnantajamielikuvan merkitys korostuu henkilöstöpalvelualalla, jossa vallitsee kova kilpailu tekijöistä ja osaajista.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa aineistona on haastattelu. Haastatteluja pidettiin viisi kappaletta ja haastateltavat ovat toimeksiantajayrityksen työntekijöitä. Haastattelujen toteutusajankohta oli kesäkuussa 2025 ja ne pidettiin etäyhteyden välityksellä. Tein haastattelun pohjalta sisällönanalyysin, josta kokosin tärkeimmät tiedot ja tulokset opinnäytetyöhön.
Tutkimuksessa työnantajamielikuva todettiin tärkeäksi, etenkin osaavien työntekijöiden houkuttelemisessa. Työnantajamielikuva nähtiin osana yrityksen brändiä ja mainetta ja henkilöstöpalvelualalla sen merkitys korostuu entisestään. Positiivisella työnantajamielikuvalla koettiin olevan vaikutusta työntekijöiden viihtyvyyteen töissä ja yrityksen maineen vaikutusta mielikuvaan pidettiin merkittävänä. Tutkimuksessa ilmeni myös, että ennakkoluulot vaikuttavat ihmisten asenteisiin henkilöstöpalveluyrityksestä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työnantajamielikuvan vaikutus rekrytointiin on erittäin suuri ja lopulta se on ratkaisevassa asemassa siihen, ketkä hakevat yritykseen töihin. Työnantajamielikuvan jatkuva kehittäminen ja maineen säilyttäminen hyvänä on tärkeää. Tulevaisuudessa toimeksiantajayrityksen kannattaa ehkä satsata enemmän kohderyhmien määrittelyyn, koska sitä ei oltu oikeastaan aikaisemmin tehty. Jatkotutkimusaihe voisi olla rekrytoinnin vaikutus organisaation suorituskykyyn, jota voitaisiin tutkia eri mittareiden ja osa-alueiden avulla. This thesis explores the impact of employer image on recruitment. The commissioning company is a Finland-based staffing and recruitment agency, which remains anonymous in this study. The aim was to examine how employer image influences the organization’s recruitment process.
The theoretical framework is based on literature, articles, and online sources. Employer image is a broad and abstract concept influenced by factors such as reputation, employee experience, and public perception. In staffing services, where competition for talent is fierce, a strong employer image becomes especially important. Recruitment-related elements like job advertisements, communication, and channel selection also shape the employer brand.
The research was conducted as a qualitative case study using interviews as the primary data collection method. Five employees from the case company were interviewed remotely in June 2025. The results were analyzed using content analysis.
The findings highlight the significance of employer image, particularly in attracting skilled workers. A positive employer brand was associated with better employee satisfaction, and the company’s overall reputation was seen as influential. The study also revealed that biases toward staffing companies may affect applicants attitudes and willingness to apply.
In conclusion, employer image has a significant impact on recruitment and ultimately plays a decisive role in determining who applies for positions within the company. It is important to continuously develop the employer image and main-tain a positive reputation. In the future, the commissioning company could benefit from focusing more on defining its target groups, as this has not been systematically done before. A potential topic for further research could be the im-pact of recruitment on organizational performance, which could be examined using various indicators and performance areas.
Tietoperusta on koottu kirjoista, artikkeleista sekä verkkolähteistä. Työnantaja-mielikuva on käsitteenä laaja ja abstrakti, ja siihen vaikuttaa moni asia, kuten ihmisten mielikuvat, yrityksen maine ja työntekijäkokemus. Myös rekrytointiprosessin eri vaiheet, kuten työpaikkailmoitukset, rekrytointikanavat ja -viestintä ovat isossa roolissa työnantajamielikuvan rakentumiseen. Työnantajamielikuvan merkitys korostuu henkilöstöpalvelualalla, jossa vallitsee kova kilpailu tekijöistä ja osaajista.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa aineistona on haastattelu. Haastatteluja pidettiin viisi kappaletta ja haastateltavat ovat toimeksiantajayrityksen työntekijöitä. Haastattelujen toteutusajankohta oli kesäkuussa 2025 ja ne pidettiin etäyhteyden välityksellä. Tein haastattelun pohjalta sisällönanalyysin, josta kokosin tärkeimmät tiedot ja tulokset opinnäytetyöhön.
Tutkimuksessa työnantajamielikuva todettiin tärkeäksi, etenkin osaavien työntekijöiden houkuttelemisessa. Työnantajamielikuva nähtiin osana yrityksen brändiä ja mainetta ja henkilöstöpalvelualalla sen merkitys korostuu entisestään. Positiivisella työnantajamielikuvalla koettiin olevan vaikutusta työntekijöiden viihtyvyyteen töissä ja yrityksen maineen vaikutusta mielikuvaan pidettiin merkittävänä. Tutkimuksessa ilmeni myös, että ennakkoluulot vaikuttavat ihmisten asenteisiin henkilöstöpalveluyrityksestä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työnantajamielikuvan vaikutus rekrytointiin on erittäin suuri ja lopulta se on ratkaisevassa asemassa siihen, ketkä hakevat yritykseen töihin. Työnantajamielikuvan jatkuva kehittäminen ja maineen säilyttäminen hyvänä on tärkeää. Tulevaisuudessa toimeksiantajayrityksen kannattaa ehkä satsata enemmän kohderyhmien määrittelyyn, koska sitä ei oltu oikeastaan aikaisemmin tehty. Jatkotutkimusaihe voisi olla rekrytoinnin vaikutus organisaation suorituskykyyn, jota voitaisiin tutkia eri mittareiden ja osa-alueiden avulla.
The theoretical framework is based on literature, articles, and online sources. Employer image is a broad and abstract concept influenced by factors such as reputation, employee experience, and public perception. In staffing services, where competition for talent is fierce, a strong employer image becomes especially important. Recruitment-related elements like job advertisements, communication, and channel selection also shape the employer brand.
The research was conducted as a qualitative case study using interviews as the primary data collection method. Five employees from the case company were interviewed remotely in June 2025. The results were analyzed using content analysis.
The findings highlight the significance of employer image, particularly in attracting skilled workers. A positive employer brand was associated with better employee satisfaction, and the company’s overall reputation was seen as influential. The study also revealed that biases toward staffing companies may affect applicants attitudes and willingness to apply.
In conclusion, employer image has a significant impact on recruitment and ultimately plays a decisive role in determining who applies for positions within the company. It is important to continuously develop the employer image and main-tain a positive reputation. In the future, the commissioning company could benefit from focusing more on defining its target groups, as this has not been systematically done before. A potential topic for further research could be the im-pact of recruitment on organizational performance, which could be examined using various indicators and performance areas.
