Tekoälyn hyödyntäminen pienen tilitoimiston asiantuntijatyössä

Abstract

Taloushallintoala kokee tekoälyn vallankumouksen ensimmäisten joukossa, mikä haastaa totutut toimintamallit, palveluroolit ja toimintatavat muutokseen. Teknologian kehityksen myötä asiantuntijuuden merkitys erityisesti tilitoimistotyössä tulee kasvamaan entisestään, eikä uusien teknologioiden hyödyntämättä jättäminen ole vaihtoehto toimijoille, jotka haluavat pysyä kehityksen vauhdissa mukana.

Tämän työn tavoitteena oli lisätä ymmärrystä tekoälystä ilmiönä, työkaluna ja lisäarvoa tuottavana tekijänä taloushallinnon asiantuntijatehtävissä pienessä tilitoimistossa. Tarkoituksena oli kartoittaa ja etsiä eri keinoja, kuinka tekoälyä, ohjelmistorobotiikkaa ja data-analytiikkaa voi hyödyntää osana tilitoimiston tarjoamia taloushallintopalveluja, ja mitä uusia palveluja nämä voivat mahdollisesti mukanaan synnyttää. Työ toteutettiin toimeksiantona kolmen hengen perheyritykselle, joka tarjoaa monipuolisia tilitoimistopalveluja ja jolle tekoälyn hyödyntäminen on strategisesti tärkeä kehittämistavoite.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsitteli taloushallintoalan ja tekoälyn käsitteitä, tekoälyn tilaa taloushallinnossa sekä sen käyttöönottamiseen vaikuttavia tekijöitä. Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksen syklisessä viitekehyksessä, ja se mukaili Digian kehittämää tekoälyn tiekarttaa. Tutkimus eteni kahdessa toimintasyklissä, joista ensimmäisessä kartoitettiin taloushallinnon ammattilaisten näkemyksiä tekoälyn mahdollisuuksista ja haasteista puolistrukturoidun lomakehaastattelun avulla. Haastattelun tulokset analysoitiin tilastollisin menetelmin ja induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Toisessa kehittämissyklissä laadittiin toimeksiantajaorganisaatiolle kehittämissuunnitelma tekoälyn käyttöönoton tueksi työpajan keinoin.

Tutkimustulokset osoittivat, että tekoäly soveltuu rutiiniomaisten työvaiheiden automatisointiin, mutta myös asiantuntijatyön tukemiseen erityisesti generatiivisen tekoälyn avulla. Merkittävimmät hyödyt liittyvät tehokkuuden ja palvelun laadun paranemiseen, kun taas haasteet kohdistuvat osaamiseen, datan laatuun ja tietoturvaan. Uusia palveluideoita ei vielä täysin pystytty nimeämään, mutta niiden potentiaali tunnistettiin.

Työn tuotoksena syntyi toimeksiantajaorganisaatiolle kehittämissuunnitelma tekoälyn hyödyntämisen tueksi, ja aineiston pohjalta muodostettiin myös yleiset suositukset tekoälyn käyttöönoton resursseista. Opinnäytetyön tulokset tukevat siten toimeksiantajaorganisaatiota tekoälyn hyödyntämisen kehittämisessä sekä tuottavat arvoa myös muille alan toimijoille.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tekoälyn hyödyntäminen taloushallinnossa edellyttää suunnitelmallista kehittämistä, osaamisen vahvistamista ja myönteistä suhtautumista teknologiseen muutokseen. Myös pienet tilitoimistot voivat edistää tekoälyn hyödyntämistä tavoitteellisesti ja hallitusti, kun kehittämistä ohjaa selkeä suunnitelma ja se kytketään osaksi organisaation arkea ja strategiaa.

The financial administration sector is among the first to experience the impact of artificial intelligence, challenging traditional practices, service roles, and operating models. As technology evolves, the importance of expertise in accounting work will continue to grow, and adopting new technologies is essential for organizations aiming to remain competitive.

The purpose of this thesis was to increase understanding of artificial intelligence as a phenomenon, a tool, and a source of added value in expert work within a small accounting firm. The objective was to explore how artificial intelligence, robotic process automation, and data analytics can be utilized in financial administration services and what kinds of new services they may enable. The thesis was commissioned by a small family-owned accounting firm employing three people, for whom the development of AI utilization is a strategic goal.

The theoretical framework covered the concepts of financial administration and artificial intelligence, the current state of AI in the field, and factors affecting its adoption. The development project was implemented as action research within a cyclical framework, following the structure of Digia’s AI roadmap. The research progressed in two cycles. The first cycle examined the views of financial administration professionals on AI’s opportunities and challenges using a semi-structured questionnaire, analyzed through statistical methods and inductive content analysis. In the second cycle, a development plan was created for the commissioning organization through a participatory workshop.

The findings reveal that AI is particularly suitable for automating routine tasks and supporting expert work, especially through generative AI tools. The main benefits were related to improved efficiency and service quality, while challenges were linked to competence, data quality, and information security. Although no fully defined new service concepts emerged, their potential was clearly recognized.

The main output of the thesis was a development plan for the commissioning organization to support the implementation of AI. In addition, general recommendations were formulated regarding the resources required for AI utilization. The findings support the commissioning organization in developing AI-based operations and provide valuable insights for other actors in the field.

The study concludes that the successful utilization of AI in financial administration requires systematic development, continuous competence building and a positive attitude toward technological change. Even small accounting firms can promote the adoption of AI purposefully and in a controlled manner when development is guided by a clear plan that is integrated into everyday operations and organizational strategy.