Tavoiteasetannan merkitys työn onnistumisen tukena asiantuntijaorganisaatioissa
Ronkainen, Aliisa (2025)
Ronkainen, Aliisa
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110427049
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110427049
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, millainen merkitys tavoiteasetannalla on asiantuntijatyön onnistumisen tukena. Tutkimuksessa selvitettiin, miten tavoitteita asetetaan osana suorituksen johtamista asiantuntijaorganisaatioissa sekä millaiset tavoitteiden asettamisen käytännöt edistävät suoriutumista, tukevat motivaatiota ja työn merkityksellisyyden kokemusta. Opinnäytetyössä selvitettiin myös millä tavoin palaute tukee tavoitteiden saavuttamista ja ammatillista kehittymistä. Lisäksi tarkasteltiin, kuinka osallistava tavoiteasetanta ja jatkuva vuorovaikutus voivat vahvistaa sitoutumista tavoitteisiin.
Teoreettinen viitekehys rakentui keskeisten tavoite- ja motivaatioteorioiden ympärille. Opinnäytetyössä tarkasteltiin Armstrongin ja Baronin (2009) suorituksen johtamisen prosessia, Locken ja Lathamin (2002) tavoiteteoriaa, Ryanin ja Decin (2017) itseohjautuvuusteoriaa sekä Vroomin (1964) odotusarvoteoriaa. Lisäksi teoreettinen viitekehys tarkasteli muun muassa palautetta sekä tavoiteasetannan käytännön malleja. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa aineisto kerättiin asiantuntijatehtävissä työskenteleviltä henkilöiltä puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Tulokset osoittivat, että työntekijöiden osallistaminen tavoitteiden asettamiseen, tavoitteiden selkeys ja yhteys päivittäiseen työhön sekä jatkuva, vuorovaikutteinen palaute tukivat työmotivaatiota, työn suunnan hahmottamista ja osaamisen kehittymistä. Palaute koettiin merkityksellisenä etenkin silloin, kun se oli säännöllistä, rakentavaa ja yhteydessä asiantuntijan arjen työhön. Haasteita ilmeni erityisesti liian yleisluontoisissa, epärealistisissa tai arjesta irrallisissa tavoitteissa sekä palautteen satunnaisuudessa.
Keskeisiksi kehittämiskohteiksi nousivat tavoitteiden konkreettisuuden, joustavuuden, osallistavuuden ja ajantasaisuuden parantaminen, palautekulttuurin vahvistaminen, sekä työntekijöiden yksilöllisten vahvuuksien ja kiinnostuksenkohteiden huomiointi. Tulokset korostavat, että onnistunut tavoiteasetanta asiantuntijaorganisaatioissa rakentuu yhdessä sovituista, joustavista tavoitteista, avoimesta vuorovaikutuksesta ja jatkuvasta palautteesta, jotka yhdessä tukevat työn mielekkyyttä, suoriutumista ja organisaation strategisten päämäärien saavuttamista.
Teoreettinen viitekehys rakentui keskeisten tavoite- ja motivaatioteorioiden ympärille. Opinnäytetyössä tarkasteltiin Armstrongin ja Baronin (2009) suorituksen johtamisen prosessia, Locken ja Lathamin (2002) tavoiteteoriaa, Ryanin ja Decin (2017) itseohjautuvuusteoriaa sekä Vroomin (1964) odotusarvoteoriaa. Lisäksi teoreettinen viitekehys tarkasteli muun muassa palautetta sekä tavoiteasetannan käytännön malleja. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa aineisto kerättiin asiantuntijatehtävissä työskenteleviltä henkilöiltä puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Tulokset osoittivat, että työntekijöiden osallistaminen tavoitteiden asettamiseen, tavoitteiden selkeys ja yhteys päivittäiseen työhön sekä jatkuva, vuorovaikutteinen palaute tukivat työmotivaatiota, työn suunnan hahmottamista ja osaamisen kehittymistä. Palaute koettiin merkityksellisenä etenkin silloin, kun se oli säännöllistä, rakentavaa ja yhteydessä asiantuntijan arjen työhön. Haasteita ilmeni erityisesti liian yleisluontoisissa, epärealistisissa tai arjesta irrallisissa tavoitteissa sekä palautteen satunnaisuudessa.
Keskeisiksi kehittämiskohteiksi nousivat tavoitteiden konkreettisuuden, joustavuuden, osallistavuuden ja ajantasaisuuden parantaminen, palautekulttuurin vahvistaminen, sekä työntekijöiden yksilöllisten vahvuuksien ja kiinnostuksenkohteiden huomiointi. Tulokset korostavat, että onnistunut tavoiteasetanta asiantuntijaorganisaatioissa rakentuu yhdessä sovituista, joustavista tavoitteista, avoimesta vuorovaikutuksesta ja jatkuvasta palautteesta, jotka yhdessä tukevat työn mielekkyyttä, suoriutumista ja organisaation strategisten päämäärien saavuttamista.
