Hausjärven kunnan nuorisotyön kriisivalmiuden tilannekartoitus

Abstract

Tämän turvallisjohtamiseen liittyvän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää Hausjärven nuorisotyön kriisivalmiutta. Työn tavoitteena oli selvittää, mikä kriisivarautumisen tämänhetkinen tilanne työntekijöiden näkökulmasta sekä tuottaa sen pohjalta kehitysehdotuksia kriisivalmiuden kehittämiseksi. Työn tietoperustassa avattiin käsitteet kriisi, äkillisen kriisin vaiheet, yhteiskunnallinen kriisi, elintärkeät toiminnot, kokonaisturvallisuus, kriisi organisaatiossa, suuronnettomuudet ja katastrofit, turvallisuus, turvallisuusjohtaminen sekä organisaatioturvallisuus. Teoriaperustassa avattiin myös turvallisuusjohtamisen periaatteita, kunnan varautumista ja nuorisotyön roolia kunnan varautumisessa.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena puolistrukturoidun haastattelun menetelmällä. Tutkimuskysymyksiin haettiin vastauksia haastattelemalla nuorisotyön työntekijöitä. Haastattelut järjestettiin etäyhteyksin Microsoft Teams -ohjelman kautta, ja ne tallennettiin sekä litteroitiin yleiskieliseen muotoon. Litteroitu aineisto koodattiin ja segmentoitiin aineisto- ja teoriaohjaavan analyysin avulla.

Tulosten perusteella on todettavissa, että Hausjärven kunnan nuorisotyön työntekijät eivät koe kriisivarautumisen olevan riittävällä tasolla. Haastateltavat kertoivat tunnistavansa oman roolin ja tehtävän kriisitilanteissa, mutta haastateltavat toivoivat ylös kirjattuja toimintamalleja, jotta jokaisen rooli olisi vielä paremmin selvillä. Haastatteluun osallistuneet kokivat, että kokemus siitä, miten nuorisotyöntekijä on varautunut erilaisiin tilanteisiin ja mikä on yksittäisen nuorisotyöntekijän rooli, riippuu työntekijän työsuhteesta. Resursseja kriisityön kehittämiseen on tarjolla. Isoiksi resursseiksi koettiin tiivis organisaatiorakenne, esihenkilön sekä tiimin tuki. Työntekijöille ei ole ihan selvää, minkälaista tukea kuntaorganisaatiosta voisi olla tarjolla. Haasteena koettiin myös se, että kunnan johtotason varautumisprosessit olivat työntekijätasolla epäselvän tuntuiset. Haastatteluista ilmenee tarve kartoittaa ja tunnistaa nuorisotyöhön kohdistuvia kriisejä. Tämä koettiin haasteeksi nuorisotoimen lisäksi myös kunnan johtotasolla.

Hausjärven kunnan nuorisotyön kriisivalmiuden parantamiseksi voitaisiin laatia selkeä kriisisuunnitelma, jossa määritellään toimintamallit, roolit, vastuut, yhteistyötahot ja jälkihoidon järjestäminen. Kriisien tunnistamista tukisivat yhteiset käsitteet, säännöllinen riskien arviointi, kriisitilanteiden dokumentointi ja analysointi, joiden avulla voidaan oppia kokemuksista sekä kehittää toimintaa. Suunnitelmat ja arvioinnit on tärkeää päivittää säännöllisesti ja henkilöstön osaamista suositellaan vahvistamaan kriisiharjoitusten ja koulutusten avulla. Lisäksi nuorisotyön roolia voitaisiin selkeyttää ja vahvistaa kehittämällä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa esimerkiksi yhteisten tapaamisten, työryhmien ja pilottihankkeiden kautta.