Havaintoja fyysisestä aktiivisuudesta ja mielen hyvinvoinnista : kvantitatiivinen kyselytutkimus liikuntakortin käyttäjille

Abstract

Tämän opinnäytetyön aihe valittiin liikunnan tunnettujen psyykkisten hyvinvointivaikutusten inspiroimana. Suomalaisista aikuisista vain pienen osan tiedetään liikkuvan riittävästi kestävyysliikuntasuosituksiin nähden. Mielenterveyden häiriöt ovat Suomessa yleisiä. Joka viidennen suomalaisen tiedetään sairastuvan elämänsä aikana masennukseen. Liikunta vähentää psyykkistä oireilua ja sen tiedetään olevan erityisen hyödyllistä silloin, kun vähäinen liikunnan määrä kasvaa kohtalaiseksi.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa kvantitatiivinen kyselytutkimus Raision liikuntapalvelujen Let’s Go -liikuntakortin käyttäjille kortin käyttöasteesta, fyysisestä aktiivisuudesta ja koetusta mielen hyvinvoinnista sekä havainnoida, onko mainittujen tekijöiden välillä huomattavissa yhteyttä. Tavoitteena oli tuottaa tutkittua tietoa liikuntakortin vaikutuksista asiakkaiden hyvinvointiin ja kerätä mahdollisia kehittämisehdotuksia kortinkäyttäjiltä. Toimeksiantajan toiveesta uusien ja vanhojen kortinkäyttäjien tilannetta tarkasteltiin erikseen.

Tutkittavien koettua mielen hyvinvointia arvioitiin Positiivisen mielenterveyden mittarin avulla. Kyselytutkimus toteutettiin Webropolilla, ja sen tulokset analysoitiin määrällisesti. Ristiintaulukoimalla fyysistä aktiivisuutta ja mielen hyvinvointia mittaavia kysymyksiä keskenään havainnoitiin tekijöiden välistä yhteyttä. Kehittämisehdotukset analysoitiin määrällistä sisällönanalyysia käyttäen. Vastausten perusteella oli mahdollista havaita fyysisen aktiivisuuden ja positiivisen mielenterveyden välillä positiivinen yhteys etenkin reippaan ja rasittavan liikunnan osalta. Kyselytutkimuksen pienen otoskoon takia tulokset eivät ole yleistettävissä, mutta yhteneväisiä opinnäytetyön tietoperustaan valitun tutkimustiedon kanssa.

Vertailtaessa uusia ja vanhoja Let’s Go -kortinkäyttäjiä keskenään todettiin uusien käyttäjien olevan keskimäärin nuorempia kuin vanhojen ja käyttävän korttia hieman vähemmän. Sen sijaan uudet käyttäjät liikkuvat vanhoja enemmän reippaasti ja rasittavasti ja heidän positiivinen mielenterveytensä on parempi verrattuna vanhoihin kortinkäyttäjiin. Ryhmien väliset erot eivät ole suuria. Saatujen tulosten pohjalta toimeksiantajan on mahdollista kehittää palveluitaan käyttäjille sopivammaksi.