Lapset innovaattoreina : lasten kuulemista edistävän koulutuksen kehittäminen seurakuntien kasvatuksen ammattilaisille
Rantala, Kaisa (2015)
Rantala, Kaisa
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504305589
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504305589
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kuvataan kasvatuksen ammattilaisille suunnatun YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisen lasten kuulemista edistävän koulutuksen suunnittelun käynnistämisprosessi. Hankkeen päätoimija on PTK – poikien ja tyttöjen keskus ry ja yhteistyötahona toimii Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry. Laajemmin hankeen hyöty kytkeytyy ihmisoikeuskasvatuksen edistämiseen, YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisen toimintakulttuurin konkretisoimiseen sekä lapsivaikutusten arvioinnin käytännön toteuttamiseen evankelis-luterilaisessa kirkossa ja koko suomalaisessa yhteiskunnassa.
Hankkeen kehittämistehtävänä lasten luovuustoimintaa ja innovointia pilotoitiin 10–vuotiaiden alakoulujen oppilaiden kanssa koulutukseen liittyvän tiedon ja käytännön kokemuksen keräämistä varten. Pilotoinnissa lasten kanssa toteutettavasta toiminnasta muodostui kokonaisuus, jossa yhdisteltiin erilaisten luovuusprosessien osia. Toiminta muodostui ryhmäyttämisestä, käsiteltävien asioiden sisäistämisestä ja innovointiharjoitteiden toteuttamisesta. Pilotoinneissa toteutettu toiminta toi esiin lasten ja aikuisten välisen dialogisen vuorovaikutussuhteen ja yhteistoiminnan merkityksen lasten luovuustoimintaa toteutettaessa. Pilotoinneissa korostui lasten vahva osallistuminen sekä jokaisen lapsen oman identiteetin rakentuminen ja kehittäminen. Laajemmalti pilottitoiminta kontekstoitui yhteisön sosiaalisen rakenteen vahvistamiseen. Kehittämishankkeessa aineiston keruumenetelmänä hyödynnettiin kvalitatiivisia menetelmiä kuten havainnointia ja haastattelua.
Kasvatuksen ammattilaisille suunnatun koulutuksen pohjaksi ideoitiin mallia, jossa yhdistämällä käytäntöä ja teoriaa osallistuja saa välittömän kokemuksen innovoinnin toimivuudesta ajatusten ja toiminnan kehittäjänä. Koulutusmallissa painottuu dialogisuuden ja havainnoin merkitys lasten ja aikuisten vuorovaikutussuhteen vahvistamisessa.
Hankkeen kehittämistehtävänä lasten luovuustoimintaa ja innovointia pilotoitiin 10–vuotiaiden alakoulujen oppilaiden kanssa koulutukseen liittyvän tiedon ja käytännön kokemuksen keräämistä varten. Pilotoinnissa lasten kanssa toteutettavasta toiminnasta muodostui kokonaisuus, jossa yhdisteltiin erilaisten luovuusprosessien osia. Toiminta muodostui ryhmäyttämisestä, käsiteltävien asioiden sisäistämisestä ja innovointiharjoitteiden toteuttamisesta. Pilotoinneissa toteutettu toiminta toi esiin lasten ja aikuisten välisen dialogisen vuorovaikutussuhteen ja yhteistoiminnan merkityksen lasten luovuustoimintaa toteutettaessa. Pilotoinneissa korostui lasten vahva osallistuminen sekä jokaisen lapsen oman identiteetin rakentuminen ja kehittäminen. Laajemmalti pilottitoiminta kontekstoitui yhteisön sosiaalisen rakenteen vahvistamiseen. Kehittämishankkeessa aineiston keruumenetelmänä hyödynnettiin kvalitatiivisia menetelmiä kuten havainnointia ja haastattelua.
Kasvatuksen ammattilaisille suunnatun koulutuksen pohjaksi ideoitiin mallia, jossa yhdistämällä käytäntöä ja teoriaa osallistuja saa välittömän kokemuksen innovoinnin toimivuudesta ajatusten ja toiminnan kehittäjänä. Koulutusmallissa painottuu dialogisuuden ja havainnoin merkitys lasten ja aikuisten vuorovaikutussuhteen vahvistamisessa.