Toipumisorientaatio vammautuneiden ja vaikeavammaisten kanssa tehtävässä työssä : vammaistyöntekijöiden näkemys
Västilä, Hanna (2025)
Västilä, Hanna
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111828399
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111828399
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin toipumisorientaation viitekehyksen soveltuvuutta vammautuneiden ja vaikeavammaisten henkilöiden kanssa tehtävään työhön. Tutkimus toteutettiin Attendo Oy:n viidessä asumisyksikössä, joissa asuu vammautuneita ja vaikeavammaisia henkilöitä. Aineisto kerättiin ryhmähaastatteluilla, joihin osallistui yhteensä 30 henkilöä: asumisyksiköiden johtajia ja työntekijöitä.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten työntekijät ymmärtävät toipumisorientaation käsitteen ja sen soveltamisen mahdollisuudet omassa työssään. Tutkimuksessa vastattiin kolmeen tutkimuskysymykseen, ja aineisto analysoitiin laadullisesti aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin. Analyysiä syvennettiin teorialähtöisesti peilaten vammaisuuteen ja toipumisorientaation viitekehykseen.
Tuloksista ilmeni, että työntekijät kokivat toipumisorientaation tuovan merkityksellisyyttä asukkaiden elämään. Samalla nousi esiin haasteita, kuten resurssipula, kielelliset vaikeudet ja terminologian ymmärtämisen vaikeus. Työntekijät kokivat toipumisorientaation lisäävän työtyytyväisyyttä, yhteisöllisyyttä sekä asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta. Lisäksi sen koettiin vähentävän aggressiivista ja häiritsevää käyttäytymistä.
Johtopäätöksissä korostettiin koulutuksen, selkeän perehdytyksen ja yhteisen keskustelukulttuurin merkitystä toimintamallin juurruttamisessa. Esille nousi myös tarve terminologian selkeyttämiselle, konkreettisille työvälineille ja hyvälle johtajuudelle, jotta toipumisorientaation viitekehys voidaan vakiinnuttaa osaksi vammaistyötä.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten työntekijät ymmärtävät toipumisorientaation käsitteen ja sen soveltamisen mahdollisuudet omassa työssään. Tutkimuksessa vastattiin kolmeen tutkimuskysymykseen, ja aineisto analysoitiin laadullisesti aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin. Analyysiä syvennettiin teorialähtöisesti peilaten vammaisuuteen ja toipumisorientaation viitekehykseen.
Tuloksista ilmeni, että työntekijät kokivat toipumisorientaation tuovan merkityksellisyyttä asukkaiden elämään. Samalla nousi esiin haasteita, kuten resurssipula, kielelliset vaikeudet ja terminologian ymmärtämisen vaikeus. Työntekijät kokivat toipumisorientaation lisäävän työtyytyväisyyttä, yhteisöllisyyttä sekä asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta. Lisäksi sen koettiin vähentävän aggressiivista ja häiritsevää käyttäytymistä.
Johtopäätöksissä korostettiin koulutuksen, selkeän perehdytyksen ja yhteisen keskustelukulttuurin merkitystä toimintamallin juurruttamisessa. Esille nousi myös tarve terminologian selkeyttämiselle, konkreettisille työvälineille ja hyvälle johtajuudelle, jotta toipumisorientaation viitekehys voidaan vakiinnuttaa osaksi vammaistyötä.
