Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite

Etä- ja hybridityön pelisäännöt

Akkanen, Piia (2025)

 
Avaa tiedosto
Akkanen_Piia.pdf (2.183Mt)
Lataukset: 


Akkanen, Piia
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111828502
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tarkastelee LähiTapiola Vellamon etä- ja hybridityön käytäntöjä ja kehittämistarpeita. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää työntekijöiden ja esihenkilöiden kokemuksia nykyisistä pelisäännöistä sekä tunnistaa kehityskohteita, jotta työskentelymallit vastaisivat paremmin muuttuvan työelämän tarpeita. Keskeiset tutkimuskysymykset liittyivät nykykäytäntöjen toimivuuteen ja niiden kehittämiseen henkilöstön näkökulmasta.

Tutkimuksessa hyödynnettiin monimenetelmällistä lähestymistapaa, jossa yhdistyivät määrällinen kyselytutkimus, puolistrukturoidut haastattelut ja organisaation dokumentti- ja haastatteluanalyysi. Aineisto käsitti työhyvinvointiin, yhteistyöhön ja pelisääntöjen toimivuuteen liittyviä teemoja sekä LähiTapiola Vellamon henkilöstöhallintomateriaaleja.

Tulokset osoittivat, että nykyinen etä- ja hybridityömalli toimii pääosin hyvin ja koetaan työntekijäystävälliseksi. Henkilöstö arvostaa joustavuutta, mahdollisuutta itseohjautuvuuteen ja lähipäivän valintaa oman aikataulun mukaan. Haasteita havaittiin erityisesti hiljaisen tiedon siirtymisessä, yhteisöllisyyden ylläpitämisessä ja viestintäkäytännöissä. Esihenkilöiden johtaminen perustuu luottamukseen, ja he puuttuvat nopeasti mahdollisiin suoriutumisongelmiin.

Johtopäätöksenä voi todeta, että hybridityö on toimiva ja pysyvä käytäntö, joka tukee työn mielekkyyttä, työhyvinvointia ja organisaation toimivuutta. Kehittämistarpeet liittyvät erityisesti viestinnän selkeyteen, yhteisöllisyyden vahvistamiseen ja hiljaisen tiedon paremman siirtymisen tukemiseen. Kehittämistarpeiden pohjalta pelisääntöjä päivitetään yhdessä koko henkilöstön kanssa, jotta ne vastaavat tämän päivän tarpeita. Jatkuva seuranta ja avoin keskustelu toimivat keskeisinä välineinä onnistuneessa kehittämisessä.
 
This thesis examined the remote and hybrid work practices and development needs at LähiTapiola Vellamo. The aim of the study was to explore employees’ and supervisors’ experiences with current guidelines and to identify areas for improvement, so that the working models would better meet the needs of an evolving working life. The main research questions focused on the functionality of existing practices and their development from the personnel’s perspective.

The study employed a multi-method approach that combined a quantitative survey, semi-structured interviews, and analysis of organisational documents. The data covered themes related to well-being at work, collaboration, and the functionality of rules, as well as HR materials from LähiTapiola Vellamo.

The results indicated that the current remote and hybrid work model functions largely well and is perceived as employee-friendly. Staff value flexibility, the opportunity for self-direction, and the choice of in-office days according to their own schedules. Challenges were identified particularly in the transfer of tacit knowledge, maintaining a sense of community, and communication practices. Supervisory leadership is based on trust, and supervisors address performance issues promptly.

The conclusion was that hybrid work is a functional and sustainable practice that supports meaningful work, employee well-being, and organisational effectiveness. Development needs are particularly related to improving communication clarity, strengthening the community, and better facilitating the transfer of tacit knowledge. Based on these development needs, the guidelines will be updated collaboratively with all personnel to ensure they meet contemporary requirements. Continuous monitoring and open discussion serve as key tools for successful development.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste