Työkykyjohtamisen kehittäminen kuntaorganisaatiossa
Hakkarainen, Anne (2025)
Hakkarainen, Anne
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112830732
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112830732
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää työkykyjohtamista kunnallisessa organisaatiossa ja luoda toimintamalli, joka tukee esihenkilöitä työkyvyn johtamisessa. Tavoitteena oli vahvistaa työkykyjohtamisen rakenteita, yhdenmukaistaa käytäntöjä ja lisätä ennakoivuutta työkyvyn tukemisessa. Kehittämistyön lähtökohtana olivat organisaation havaitsemat haasteet työkyvyn tukemisessa, kuten varhaisen tuen mallien vaihteleva käyttö, vastuunjaon epäselvyys sekä tarve vahvistaa työterveysyhteistyötä.
Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksen menetelmin. Aineisto kerättiin työpajoissa, henkilöstölle suunnatulla sähköisellä kyselyllä sekä työterveyshuollon asiantuntijatapaamisessa. Aineiston analyysi perustui laadulliseen sisällönanalyysiin, jossa tunnistettiin työkykyjohtamisen vahvuudet, kehittämiskohteet ja mahdollisuudet.
Tulosten mukaan työkykyjohtamisen vahvuuksia olivat esihenkilöiden sitoutuneisuus, välittävä johtamiskulttuuri sekä toimiva yhteistyö työterveyshuollon kanssa. Kehittämistarpeiksi nousivat varhaisen tuen mallien jalkauttaminen, työn muokkaamisen käytäntöjen selkeyttäminen ja esihenkilöiden tukeminen työkykyasioissa.
Kehittämistyön tuloksena syntyi työkykyjohtamisen tiekartta, joka jäsentää työkyvyn tukemisen vaiheet ja vastuut. Malli toimii käytännön työkaluna esihenkilöille ja johdolle sekä tukee työkykyjohtamisen yhdenmukaista toteuttamista koko organisaatiossa. Tuloksia voidaan hyödyntää kunnissa ja muissa julkisissa organisaatioissa, jotka haluavat vahvistaa työkykyjohtamisen käytäntöjään ja tukea henkilöstön työhyvinvointia.
Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksen menetelmin. Aineisto kerättiin työpajoissa, henkilöstölle suunnatulla sähköisellä kyselyllä sekä työterveyshuollon asiantuntijatapaamisessa. Aineiston analyysi perustui laadulliseen sisällönanalyysiin, jossa tunnistettiin työkykyjohtamisen vahvuudet, kehittämiskohteet ja mahdollisuudet.
Tulosten mukaan työkykyjohtamisen vahvuuksia olivat esihenkilöiden sitoutuneisuus, välittävä johtamiskulttuuri sekä toimiva yhteistyö työterveyshuollon kanssa. Kehittämistarpeiksi nousivat varhaisen tuen mallien jalkauttaminen, työn muokkaamisen käytäntöjen selkeyttäminen ja esihenkilöiden tukeminen työkykyasioissa.
Kehittämistyön tuloksena syntyi työkykyjohtamisen tiekartta, joka jäsentää työkyvyn tukemisen vaiheet ja vastuut. Malli toimii käytännön työkaluna esihenkilöille ja johdolle sekä tukee työkykyjohtamisen yhdenmukaista toteuttamista koko organisaatiossa. Tuloksia voidaan hyödyntää kunnissa ja muissa julkisissa organisaatioissa, jotka haluavat vahvistaa työkykyjohtamisen käytäntöjään ja tukea henkilöstön työhyvinvointia.
