Oppimisympäristön kehittäminen palvelumuotoilun keinoin : käyttäjälähtöisiä ratkaisuja auditoriotiloihin aistien ja vuorovaikutuksen näkökulmasta

Abstract

Kehittämistyössä etsitään käyttäjälähtöisiä ratkaisuja auditorion käytettävyyden parantamiseksi oppimisympäristönä hyödyntämällä palvelumuotoilua käyttäjälähtöisen kehittämisen menetelmänä. Teoreettisessa osuudessa tarkastellaan oppimisympäristön käsitettä, ajankohtaisia ilmiöitä sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta aistien ja kokemusten kautta. Oppimisympäristöä lähestytään palveluympäristönä, jossa oppiminen näyttäytyy palvelukokemuksen kaltaisena vuorovaikutusprosessina. Palvelumuotoilun menetelmiä hyödynnetään monipuolisesti käyttäjätutkimuksessa, joka sisältää määrällisiä ja laadullisia tutkimusmenetelmiä sekä kaksi käyttäjäymmärryksen keräämiseen suunniteltua työpajaa. Käyttäjätutkimuksessa esiin nousseet aistikuormituksen haasteet suuntaavat opinnäytetyötä kohti aistiesteettömyyden teemoja. Kehittämistyön rajaukset ohjaavat etsimään kustannustehokkaita mutta luovia ratkaisuja, joilla voidaan parantaa käyttäjäkokemusta ilman merkittäviä investointeja. Lopputuloksena syntyy aistiesteettömyysopas, kokoelma kevyesti testattavia ratkaisuja oppimisympäristöön sekä konseptuaalisia tulevaisuuden ratkaisuja, joissa hyödynnetään assosiaatioita ja aistikokemuksia.

This thesis focuses on developing user-centered solutions to improve the usability of auditorium as learning environment space utilizing service design as a tool for user-oriented practices. The theoretical part opens up the concept of a learning environment, the phenomena involved within it, and the interaction between humans and their surroundings through their senses and experiences. The learning environment is examined as a service environment, where learning is an interaction process similar to service experience. Service design methods are utilized in a variety of ways in user research, including quantitative and qualitative research methods, as well as two workshops developed to collect user understanding. The challenges of sensory overload that emerged in the user research guided the thesis towards themes of sensory accessibility. The framework of the project guided to search for cost-effective but creative solutions that can improve the user experience without major investments. The research resulted in the development of sensory accessibility guide, a set of lightly testable solutions for learning environments, and conceptual future solutions that utilize associations and sensory experiences.