Strateginen yleiskaava ja kaavoituksen vuorovaikutuksen kehittäminen : tapaus Marttilan kunta
Halkola, Kirsi (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025113030967
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025113030967
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää monimenetelmällisen tapaustutkimuksen avulla kaavoituksen vuorovaikutusta sekä tutkia strategisen yleiskaavan mahdollisia hyötyjä Marttilan kunnassa.
Työn teoreettisena viitekehyksenä toimivat maankäytön suunnittelun keinot ja vuorovaikutustavat Suomessa, erityisesti maaseutuympäristössä, sekä prosessikehittäminen. Kaavoituksen vuorovaikutuskeinoiksi tunnistettiin kuntalaisten tiedon saanti, tiedon keruu kuntalaisilta sekä keskusteleva osallistuminen. Tutkimusaineisto kerättiin tarkentuvan aineistonkeruun avulla aloittaen muiden kuntien yleiskaavojen vertaisanalyysilla. Vertaisanalyysin pohjalta laadittiin kuntalaiskysely. Kyselyn aineistoa vielä syvennettiin kuntalaisten teemoitetuilla ryhmähaastatteluilla.
Hyvä vuorovaikutus tuo strategiseen suunnitteluun osallisten näkemykset ja parantaa strategisten valintojen hyväksyttävyyttä. Tulosten perusteella vuorovaikutuksen onnistumiselle on merkityksellistä henkilökohtaisen hyödyn kokemus, riittävä yleistieto kaavoituksesta, anonyymi tiedonkeruu, kohderyhmien huomiointi ja matala osallistumiskynnys. Strategisen yleiskaavan hyödyiksi tunnistettiin luottamushenkilöiden päätöksenteon tukeminen, kuntalaisille tulevaisuuskuvan antaminen ja sen suunnitteluun osallistuminen sekä resurssitehokkuus. Vuorovaikutuksen ajoitus ja tavat kuvattiin osana strategisen yleiskaavan prosessimallia, jonka tärkein tavoite on prosessin selkeyttäminen kaikille osallisille. The aim of this thesis was to develop planning interaction through a multi-method case study and to examine the potential benefits of a strategic master plan in the municipality of Marttila.
The theoretical framework of the study consists of land use planning methods and interaction approaches in Finland, particularly in rural areas, as well as process development. Planning interaction methods were identified as residents' access to information, data collection from residents, and dialogical participation. Research data was collected through progressive data collection, beginning with a comparative analysis of master plans from other municipalities. Based on the comparative analysis, a resident survey was conducted. The survey data was further deepened through thematic group interviews with residents.
Good participation brings stakeholder perspectives into strategic planning and improves the acceptability of strategic choices. Based on the results, the success of participation depends on the experience of personal benefit, sufficient general knowledge about planning, anonymous data collection, consideration of target groups, and a low threshold for participation. The benefits of a strategic master plan were identified as supporting decision-making by elected officials, providing residents with a vision of the future and participation in its planning, as well as resource efficiency. The timing and methods of interaction were described as part of a strategic master plan process model, whose main objective is to clarify the process for all stakeholders.
Työn teoreettisena viitekehyksenä toimivat maankäytön suunnittelun keinot ja vuorovaikutustavat Suomessa, erityisesti maaseutuympäristössä, sekä prosessikehittäminen. Kaavoituksen vuorovaikutuskeinoiksi tunnistettiin kuntalaisten tiedon saanti, tiedon keruu kuntalaisilta sekä keskusteleva osallistuminen. Tutkimusaineisto kerättiin tarkentuvan aineistonkeruun avulla aloittaen muiden kuntien yleiskaavojen vertaisanalyysilla. Vertaisanalyysin pohjalta laadittiin kuntalaiskysely. Kyselyn aineistoa vielä syvennettiin kuntalaisten teemoitetuilla ryhmähaastatteluilla.
Hyvä vuorovaikutus tuo strategiseen suunnitteluun osallisten näkemykset ja parantaa strategisten valintojen hyväksyttävyyttä. Tulosten perusteella vuorovaikutuksen onnistumiselle on merkityksellistä henkilökohtaisen hyödyn kokemus, riittävä yleistieto kaavoituksesta, anonyymi tiedonkeruu, kohderyhmien huomiointi ja matala osallistumiskynnys. Strategisen yleiskaavan hyödyiksi tunnistettiin luottamushenkilöiden päätöksenteon tukeminen, kuntalaisille tulevaisuuskuvan antaminen ja sen suunnitteluun osallistuminen sekä resurssitehokkuus. Vuorovaikutuksen ajoitus ja tavat kuvattiin osana strategisen yleiskaavan prosessimallia, jonka tärkein tavoite on prosessin selkeyttäminen kaikille osallisille.
The theoretical framework of the study consists of land use planning methods and interaction approaches in Finland, particularly in rural areas, as well as process development. Planning interaction methods were identified as residents' access to information, data collection from residents, and dialogical participation. Research data was collected through progressive data collection, beginning with a comparative analysis of master plans from other municipalities. Based on the comparative analysis, a resident survey was conducted. The survey data was further deepened through thematic group interviews with residents.
Good participation brings stakeholder perspectives into strategic planning and improves the acceptability of strategic choices. Based on the results, the success of participation depends on the experience of personal benefit, sufficient general knowledge about planning, anonymous data collection, consideration of target groups, and a low threshold for participation. The benefits of a strategic master plan were identified as supporting decision-making by elected officials, providing residents with a vision of the future and participation in its planning, as well as resource efficiency. The timing and methods of interaction were described as part of a strategic master plan process model, whose main objective is to clarify the process for all stakeholders.