Päihteitä käyttävän raskaana olevan naisen kohtaaminen hoitotyössä : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Pynttäri, Sanna (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120131103
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120131103
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitohenkilökunnan kokemuksia päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten kohtaamisesta sekä tunnistaa niitä tekijöitä, jotka edistävät eettisesti kestävää, turvallista ja luottamuksellista hoitosuhdetta. Aihe on ajankohtainen, sillä raskaudenaikainen päihteiden käyttö lisää huomattavasti riskejä äidin, sikiön ja vastasyntyneen hyvinvoinnille. Siksi hoitotyössä tarvitaan entistä syvempää ymmärrystä sensitiivisestä ja toipumista tukevasta työotteesta. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi LAB-ammattikorkeakoulu, joka kehittää sosiaali- ja terveysalan osaamista tutkimuksen ja koulutuksen kautta.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto haettiin kansainvälisistä tietokannoista. Mukaan valittiin vuosina 2020–2024 julkaistut vertaisarvioidut tutkimukset, jotka käsittelivät hoitohenkilökunnan kokemuksia päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten hoidosta. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmällä.
Tulokset osoittivat, että hoitohenkilökunnan kokemuksiin vaikuttavat sekä yksilölliset että rakenteelliset tekijät. Aineistosta nousi esiin viisi keskeistä teemaa: luottamuksen rakentuminen, stigman vaikutus hoitosuhteeseen, sensitiivisyyden ja kulttuuritietoisuuden merkitys, työn eettinen ja emotionaalinen kuormitus sekä moniammatillisen yhteistyön rooli. Turvallinen ja luottamuksellinen vuorovaikutus nähtiin hoidon onnistumisen perusedellytyksenä. Sen sijaan stigma, palvelujärjestelmän pirstaleisuus ja työn kuormittavuus heikensivät hoitosuhteen jatkuvuutta ja vaikeuttivat eettisesti kestävän kohtaamisen toteutumista.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että päihteitä käyttävien raskaana olevien hoito edellyttää hoitohenkilökunnalta empaattista ja reflektiivistä työotetta, kulttuurisensitiivisyyttä sekä riittävää rakenteellista ja organisatorista tukea. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön koulutuksessa, työnohjauksessa ja palveluiden kehittämisessä.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto haettiin kansainvälisistä tietokannoista. Mukaan valittiin vuosina 2020–2024 julkaistut vertaisarvioidut tutkimukset, jotka käsittelivät hoitohenkilökunnan kokemuksia päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten hoidosta. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmällä.
Tulokset osoittivat, että hoitohenkilökunnan kokemuksiin vaikuttavat sekä yksilölliset että rakenteelliset tekijät. Aineistosta nousi esiin viisi keskeistä teemaa: luottamuksen rakentuminen, stigman vaikutus hoitosuhteeseen, sensitiivisyyden ja kulttuuritietoisuuden merkitys, työn eettinen ja emotionaalinen kuormitus sekä moniammatillisen yhteistyön rooli. Turvallinen ja luottamuksellinen vuorovaikutus nähtiin hoidon onnistumisen perusedellytyksenä. Sen sijaan stigma, palvelujärjestelmän pirstaleisuus ja työn kuormittavuus heikensivät hoitosuhteen jatkuvuutta ja vaikeuttivat eettisesti kestävän kohtaamisen toteutumista.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että päihteitä käyttävien raskaana olevien hoito edellyttää hoitohenkilökunnalta empaattista ja reflektiivistä työotetta, kulttuurisensitiivisyyttä sekä riittävää rakenteellista ja organisatorista tukea. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön koulutuksessa, työnohjauksessa ja palveluiden kehittämisessä.